Soitetuimmat radiohitit 2009

Tämä lista perustuu Music Controlin viikoittaisilla Top 40 -radiolistoilla vuoden 2009 aikana kerättyihin pisteisiin. Suluissa mahdollinen sijoitus vuoden takaisessa Top 100:ssa.

1. PMMP: LAUTTURI
2. David Cook: LIGHT ON
3. Lauri Tähkä & Elonkerjuu: SUUDELLAAN
4. Linkin Park: NEW DIVIDE
5. Lady Gaga: POKER FACE
6. Juha Tapio: MINÄ OLEN, SINÄ OLET
7. Pink: SOBER
8. Alesha Dixon: THE BOY DOES NOTHING
9. Happoradio: OLETTE KAUNIITA
10. Happoradio: PUHU ÄÄNELLÄ JONKA KUULEN

Lautturi oli poikkeuksellisen selvä ykkönen roikkuen Top 40:ssä jouluun asti, mutta mikään muu PMMP-raita ei yltänyt vuosilistalle. Kärkikymppi on niin alkuvuosipainotteinen, että osaa kappaleista täytyy oikein muistella. Happoradiolla tuplaedustus vuonna 2009?

11. Anna Puu: C'EST LA VIE
12. Sunrise Avenue: THE WHOLE STORY
13. Koop Arponen: EVERY SONG I HEAR
14. Pete Parkkonen: THE FINAL DAY
15. Madonna: CELEBRATION
16. Juha Tapio: RAIKAS TUULI
17. Maria Mena: ALL THIS TIME (PICK ME UP SONG)
18. Neljänsuora: SIIPIRIKKO
19. A.R. Rahman ft Pussycat Dolls: JAI HO (YOU ARE MY DESTINY)
20. Yö: LOISTO

Juha Tapiollakin on tuplaedustus Top 20:ssä, ja tuorein Idols-kolmikko sijoittui söpösti lähes peräkkäin. Yllätysnimi Neljänsuora porskutti paljolti Iskelmä-radion tuella, eli kyllä ne muutkin pystyvät dominoimaan kuin Nova.

21. Pink: PLEASE DON'T LEAVE ME
22. Milow: AYO TECHNOLOGY
23. Apulanta: RAVISTETTAVA ENNEN KÄYTTÖÄ
24. Antti Tuisku: JUURET
25. Irina: ET HUOMAA
26. Anna Abreu: MUSIC EVERYWHERE
27. The Baseballs: UMBRELLA
28. Mando Diao: DANCE WITH SOMEBODY
29. Anssi Kela: AAMU
30. Sunrise Avenue: NOT AGAIN

Lisää tuplaedustuksia Pinkille ja myynnissä takkuilleelle Sunrise Avenuelle. Umbrella ei ehtinyt vuoden soitetuimmaksi coveriksi, vaan kuusi sijaa korkeammalla on Ayo Technology. Ja Anssi Kela kehdannee ensi vuonnakin kertoa radiosoittotulonsa julkisesti.

31. Robbie Williams: BODIES
32. Leona Lewis: RUN
33. Kelly Clarkson: MY LIFE WOULD SUCK WITHOUT YOU
34. Vesterinen yhtyeineen: KUKAAN EI KOSKAAN
35. 3oh!3: DON'T TRUST ME
36. Antti Tuisku: VIILTO
37. Chris Cornell: PART OF ME
38. The Black Eyed Peas: I GOTTA FEELING
39. Koop Arponen: INSOMNIA
40. Green Day: 21 GUNS

Antti Tuiskun comeback oli radioidenkin mielestä vakuuttava, ja Idols-siipien kantokykyä todisti tahollaan myös Kelly Clarkson. Koop Arponen sai niin ikään hyvät merkinnät, vaikka ei millään hitillään kelvannut Yle X:n soittolistalle.

41. Billy Talent: RUSTED FROM THE RAIN
42. Shinedown: SECOND CHANCE
43. Muse: UPRISING
44. Katy Perry: HOT N COLD (35)
45. Suvi Teräsniska: HENTO KUISKAUS (88)
46. Deep Insight: ROCK WITH MY BAND
47. The Sounds: NO ONE SLEEPS WHEN I'M AWAKE
48. Anna Abreu: SILENT DESPAIR
49. Flo Rida ft Kesha: RIGHT ROUND
50. Kings of Leon: SEX ON FIRE

Yllättävän rockpainotteinen kymmenikkö – Radio Rockin soitoilla alkaa olla melkoisesti merkitystä. Shinedownin hyvä albumi ei jostain syystä kiinnostanut ostajia, ja Top 40 -sijoitus jäi haaveeksi myös Flo Ridan pitkäsoitolle.

51. Irina: NÄE MINUT TÄSSÄ
52. Deep Insight: DANGEROUS
53. The Rasmus: GHOST OF LOVE
54. Chisu: BADEN-BADEN
55. Lily Allen: THE FEAR
56. Paramore: DECODE
57. Nickelback: BURN IT TO THE GROUND
58. Fall Out Boy: AMERICA'S SUITEHEARTS
59. Eros Ramazzotti: PARLA CON ME
60. Paramore: IGNORANCE
61. Juha Tapio: KAKSI PUUTA (5)
62. Cobra Starship: GOOD GIRLS GO BAD
63. The Rasmus: JUSTIFY
64. Taylor Swift: LOVE STORY
65. Flo Rida: SUGAR
66. Katy Perry: THINKING OF YOU
67: John Me: LOVE IS MY DRUG
68. Britney Spears: IF U SEEK AMY
69. Kristiina Brask: KUIVILLA SUSTA
70. Kevin Rudolf ft Lil Wayne: LET IT ROCK
71. Vesterinen yhtyeineen: MITÄ TAPAHTUI HOKKASEN TIMOLLE?
72. The Script: BREAKEVEN
73. Aura: SONG FOR SOPHIE
74. Laura Voutilainen: MONTA MONTA
75. Sturm und Drang: A MILLION NIGHTS (97)
76. Britney Spears: CIRCUS
77. Metro Station: SHAKE IT
78. Pate Mustajärvi: KAKSOISELÄMÄÄ
79. David Guetta ft Akon: SEXY BITCH
80. Katri Ylander: MAAILMAN IHANIN
81. Enrique Iglesias ft Ciara: TAKIN' BACK MY LOVE
82. Paloma Faith: STONE COLD SOBER
83. Hanna Pakarinen: SHOUT IT OUT LOUD
84. Princessa Avenue: NEVER NEVER (AGAIN)
85. Shakira: SHE WOLF
86. David Guetta ft Kelly Rowland: WHEN LOVE TAKES OVER
87. Cascada: EVACUATE THE DANCEFLOOR
88. Milow: YOU DON'T KNOW
89. Lady Gaga: LOVEGAME
90. Lady Gaga: PAPARAZZI
91. Yö: KIITOS JA KUNNIA
92. Empire of the Sun: WE ARE THE PEOPLE
93. Green Day: KNOW YOUR ENEMY
94. Lauri Tähkä & Elonkerjuu: KYLKEEN KYHNYTÄ
95. Paloma Faith: NEW YORK
96. Ilkka Alanko: SATTUU
97. Carolina Liar: I'M NOT OVER
98. The Pussycat Dolls: I HATE THIS PART
99. Uniklubi: POLJE
100. Aste: POIKKEUS SÄÄNTÖÖN

Kaikennäköistä ainakin neljästätoista eri maasta. Norjan kansallissankari Alexander Rybak ja sinkkulistalla juhlinut Waldo’s People jäivät euroviisuineen ulos radiovuosilistalta, samoin Music Control -otantaan mukaan pääsystään huolimatta Cheek. Ja aniharvoin poikkeuksin kaikki yli 40-vuotiaat artistit.

Kiitos, Yleisradio!

Tänään koottiin ja julkaistiin viimeiset Ylen viralliset listat. 16 vuoteen mahtuu paljon tilastointia, ja valtionyhtiö suoriutui siitä pääosin erittäin kunniakkaasti. Ohjelmallisia toteutuksia olen paljon kritisoinut, mutta myönnän, että peippailu yleisradiotoiminnan ihanteiden ja vaikkapa ÄKT:n intressien välillä on tuskin ollut helppoa. Kasassa on ihan uskottava läjä kansallista pophistoriaa, ja toivon arkistojen pysyvän netissä kaikkien tutkittavana.

Entä mitä nyt? ÄKT piilottelee yhä tärkeimpiä korttejaan – ensi viikon keskiviikkonakin laaditaan listat, mutta julkistusaikataulusta ja -väylistä ei tätä kirjoitettaessa ole kerrottu. Hankalin muuttuja ainakin tv-neuvottelujen kannalta on laadinnan ja julkistuksen välinen viive, jonka soisi olevan mahdollisimman lyhyt. Esimerkiksi latauslistatietojen panttaaminen sunnuntaista torstaihin on nykyaikana omituinen ilmiö. Puhumattakaan siitä, että tälle viikolle niitä ei saatu ollenkaan.

Myös marketien albumimyynnistä tulee tieto myöhässä, minkä takia tämänpäiväisessä Top 40:ssä on vielä paljon jouluostoksia ja vähän muutoksia. Lady Gagan The Fame Monster tosin loikkasi kakkoseksi eli portaan ylemmäs kuin The Fame parhaimmillaan. Muita huippusijan saavuttajia ovat Rihannan Rated R (24) ja PMMP:n 2000-luku (39).

Radiosoittolistaan toi uutta ilmettä se, että suurin osa Radio Novan joulunalusmusiikista oli tilastoteknisesti merkityksetöntä ja kanavan osuus lopputuloksista tipahti noin kymmeneen prosenttiin. Uudeksi ykköseksi eteni tutun huippunimen Irinan Näe minut tässä.

Yllätysveto Top 20:ssä on Tuomo Prättälän Ipanapa-levytys, versio Slade-klassikosta Merry Christmas Everybody. Vaikka mies ei Voice-haastattelun mukaan ollut edes erityisen motivoitunut laulamaan biisiä, se sai pistekannatusta kuudelta kanavalta. Itse ihmettelin englanninkielisen esityksen valikoitumista lastenlevylle, mutta radioille ratkaisu arvatenkin kelpasi. Huomenna julkaistavalla Top 100 -radiovuosilistalla on vain 29 suomenkielistä hittiä.

Liikenneraportti maailmalta

Koko maailmaa koskeviin levymyyntitietoihin on useita syitä suhtautua skeptisesti, mutta haluan silti tunnustaa Media Trafficin olemassaolon. Kaksi saksalaisjätkää kokoaa viikko- ja vuosilistoja niin, että viideltä suurimmalta markkina-alueelta (USA, Japani, Saksa, Britannia, Ranska) lasketaan reaalilukemat (ei tukkumyyntiä) ja 29 pienemmästä maasta listasijoituksiin ja kokonaismarkkinoihin pohjautuvat arviot.

Tältä pohjalta duo on nyt julistanut, että vuoden 2009 menestynein albumi on Susan Boylen I Dreamed a Dream 6,2 miljoonan myynnillä. Kakkoseksi eteni Lady Gagan The Fame (5,8m), kolmoseksi The Black Eyed Peasin The E.N.D. (4,6m) ja neloseksi Taylor Swiftin Fearless (4,2m). Swiftiä kaupattiin jo edellisenä vuonna 18. sijan edestä, yli kaksi miljoonaa.

Tuokin jo riittää osoittamaan, että suomalaisten tuontisuosikit eivät käy kovin hyvin yksiin yleismaailmallisten (tai paljolti amerikkalaisten) trendien kanssa. Black Eyed Peas ylsi hiljaisena kesäaikana meidän viikkolistallamme vain 17:nneksi, eikä Swiftiä ole havaittu Top 40:ssä lainkaan. Toisaalta The Baseballsia on turha hakea maailma-Top 40:stä, ja Madonnan Celebrationkin on vasta sijalla 35.

Ilmiö yli muiden on kuitenkin Michael Jackson, joka sai 25 myydyimmän joukkoon peräti kahdeksan albumia! Koska eri markkina-alueet valitsivat eri kokoelmat päämielenkiintonsa kohteiksi, kokonaistilanteessa niiden ohi viitossijalle kiilasi Thriller 25, joka oli 2008-myynnissäkin jo sijalla 16. Sitä seuraavat Number Ones (6), This Is It (11), The Essential (13), King of Pop (19), Bad (20), Dangerous (24) ja Off the Wall (25). Kaikki siis muun muassa Celebrationin edellä...

Media Traffic mittasi noiden kahdeksan yhteismenekiksi runsaat 21 miljoonaa, mikä on ihan linjassa niiden arvioiden kanssa, että Jacksonin koko tuotantoa olisi albumimitassa ostettu 25–29 miljoonaa miehen kuoleman jälkeen – siis puolessa vuodessa. Maksulliset biisilataukset summaantuvat myös samoille tienoille, pelkästään USA:ssa niitä mitattiin yli 11 miljoonaa. Ihan kiva saldo artistille, joka kymmenen vuotta sitten systemaattisesti sivuutettiin useimmista ”vuosisadan vaikuttajat” -listauksista samoilla ansioilla.

Kuka poimii parhaat?

Vuoden massiivisin albumilista ansaitsee vähän taannehtivaakin tarkastelua. Joulumarkkinat ja myyntitilastothan täyttyvät aina spesiaalituotteista – joululevyistä, lastenlevyistä, monenlaisista coverprojekteista ja bokseista. Aatonaattona kootussa Top 40:ssä varsinaiset uutta musiikkia sisältävät pitkäsoitot jäivät armotta vähemmistöksi.

Lahjatavaroiksi perinteisesti mielletyt hittikokoelmat ovat menettäneet asemiaan, mutta Top 20:ssä näkyy kolme sellaistakin: Juha Tapio yhdeksäntenä, Rajaton 12:ntena ja Yölintu sijalla 18. Vuosilistan 20 parhaan joukkoon mahtuu näillä näkymin vain kaksi kokoelmaa, joten jonkinlainen sesonkikohentuma on niillekin osoitettavissa.

Hittikoosteiden statusta on tietenkin syönyt nykyinen, yksittäisten biisien lataamisen mahdollistava ostokäyttäytyminen. Miksi ostaa valmiiksilajiteltu kattaus, kun voi näppärästi sommitella oman makunsa mukaisen? Pahiten jouluruuhkassa floppasivat juuri latauslistalta tutut nimet. The Rasmus -kokoelma tipahti Top 40:stä kolmen viikon jälkeen, eikä Britney Spears yltänyt mukaan ollenkaan.

Joskus myös valinnan vaikeus madaltaa listasijoja. Joulun sadan myydyimmän albumin joukossa oli neljä Michael Jacksonin kokoelmaa, joten ei ihme että korkein niistä selvisi vain sijalle 30. Kaikki variaatiot yhteenlaskemalla olisi hätyytelty topkymppiä. Kuvio on suunnilleen sama myös vuosilistalla.

Levy, paperi, sakset

Joulunalusmyynti kohosi ehkä ennakoituakin suuremmaksi, hyvin lähelle viimevuotista tasoa. Koska tähänastinen äänitevuosi oli suhteessa selvästi hiljaisempi, kokonaismyynnin painopisteen voi sanoa siirtyneen taas enemmän joulun suuntaan. Se näkyy entistä paremmin myös albumivuosilistalla, jollaisen saatte täällä nähtäväksenne runsaan viikon päästä.

Dramaattisesta liikehdinnästä on turha haaveilla – suurin liike tämänpäiväisessä Top 20:ssä oli kolme sijaa, Top 20:n alapuolella 11 pykälää. Sen sijaan Music Controlin radiolistalla tuulee navakasti, kun joulubiisit aiheuttavat hajontaa. HIM harppasi 20–3, 30 Seconds to Mars 19–4, Lady Gaga 16–5, Rihanna 14–6 ja melkoiseksi syysmenestykseksi osoittautuneen Musen Undisclosed Desires 10–7. (Muse tarjosi myös oheisen joulukoristeen, kiitos!)

The Baseballs jatkaa radiosoiton kärjessä, samoin Discopressin laatimien disco- ja rocklistojen ykkösenä. Joulun täyskäsi jäi silti uupumaan, sillä toinen myyntilistojen paalupaikoista lipsahti muualle. Koska olen liikkeellä ennen julkistusajankohtaa, en kerro kumpi. Nyt menoksi ja hyvää joulua blogini lukijoille!

Epäskarppia helppoilua

Hittilista-sanaa on jo pitkään tottunut näkemään milloin minkäkinlaisen vähättelyn ja mitätöinnin apuvälineenä. Silti on pakko äimistellä Yle Teeman Popkult-ohjelman retoriikkaa: ”Skarppi Popkult ei luettele hittilistoja, vaan astuu rohkeasti rokkiestradien takahuoneisiin ja televisio-ohjelmien lavasteiden taakse ja uskaltaa kysyä vaikeitakin.”

Skarppius, rohkeus ja uskallus ovat siis hittilistojen vastakohtia, ja hittilistat vastaavasti ainoa asia, jonka Popkult määrittelee vastavoimakseen. Asia selvä. Ja oikeastaan melkein ymmärrettäväkin, kun huomioi kuinka surkeaa journalistista hyödyntämiskykyä Yleisradio osoitti pian päättyvän virallisen listalaatijapestinsä aikana.

Viime aikoina on puhuttu paljon median itsesäätelystä ja kuluttajien mahdollisuuksista arvioida mediasta saamansa informaation paikkansapitävyyttä ja objektiivisuutta. Media muun muassa tarjoaa yhä innokkaammin tulkintojaan eri ilmiöiden ja artistien menestyksestä ja suosiosta. Tulkintojen takana voi olla asiantuntemusta, mutta myös tarkoitushakuisuutta ja tietämättömyyttä. Hypeä, laumasieluilua, levy-yhtiön talutushihnassa tempoilua, kaverin avittamista.

Mistä kuluttaja voi hakea suhteutusta kohinalle?
Mistä muualta kuin hyvin laadituista hittilistoista?

Mistä muualta näkee niin konkreettisesti, millaiseksi kuplaksi esimerkiksi syksyn medialemmikin Markku Laamasen suosio osoittautui? Entäpä Ebdo Mihemmed alias Pensselisetä, joka heittämällä kelpasi muun muassa skarpin Popkultin skarpin jutustelun skarpiksi aiheeksi? Tähänastiset listat eivät anna minkäänlaista katetta ilmiön ilmiömäisyydelle – ehkä juuri siksi niistä onkin syytä vaieta. Mutu-mietiskelyä ei sovi pilata faktatiedolla.

Minusta tämä Juha Nummelan taulukko Suosikki-lehden julisteaiheista vuosina 1963–2007 on hauska. Siitä voi lukea tai olla lukevinaan monenlaisia manipulointiyrityksiä, kun sitä vertailee samojen ajanjaksojen... niin, hittilistoihin. Ehkä palaamme siihen tarkemminkin.

Tule joulu entinen

Latausaikakauden konkreettisimpia ilmentymiä ovat vuoden viimeisille listoille kerta kerran jälkeen palailevat jouluhitit. Siis niissä maissa, joiden tilastoihin kelpuutetaan kaikki äänitteet julkaisuajankohdasta riippumatta. Useimmissa Euroopan maissa ovat seinät riittävän leveällä, useimmissa Euroopan ulkopuolisissa eivät. Lieneekö loputon ilmiö vai päättyykö sitten, kun mattimyöhäisilläkin on musiikkitiedostosoittimet?

Sama tavara sieltä näyttää puskevan mukaan joka kerta. Laajimmasta kannatuksesta kilpailevat aina Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You (1994) ja Whamin Last Christmas (1984). Carey on Norjan tuoreimmalla singlelistalla jopa kuudentena, mutta Wham on edellä Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa numeroin 16–18–19. Careyn uuden albumin sinkkuvalinta I Want to Know What Love Is on tyypillisesti saanut tehdä kaikkialla tilaa 15-vuotiaalle sesonkiviisulle.

Britanniassa ja Irlannissa joulusuosikki (sijat 18 ja 13) on taas The Poguesin ja Kirsty Maccollin mainio Fairytale of New York (1987). Tuntuu, että mantereen puolella kelpuutetaan vain laulut, joiden nimessä on Christmas – esimerkiksi Whamin biisissä ei joulua juuri muualla olekaan kuin nimessä. Brittien omiksi jääviä ikivihreitä ovat myös Sladen Merry Xmas Everybody ja Wizzardin I Wish It Could Be Christmas Everyday (molemmat 1973).

Niin ikään umpibrittiläisenä pidetty Shakin’ Stevens yllättää: Merry Christmas Everyone (1985) komeilee Itävallan listalla! Chris Rean Driving Home for Christmas (1988) on levinnyt ainakin seitsemän maan tilastoihin. Ja mikähän senkin selittää, että Do They Know It’s Christmas (1984) on Ruotsin listalla alkuperäisenä, mutta kaikkialla muualla myöhäisempänä Band Aid 20 -versiona?

Suomessa sesonkihitin virkaa ovat tähän asti toimittaneet Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen (1988) ja Katri Helenan Joulumaa (1978), mutta sellaiseksi voi lukea myös yhdeksänneksi kiivenneen Suvi Teräsniska -laulun Hei mummo. Vaikka se on mukana tuoreella Tulkoon joulu -albumilla, se julkaistiin jo 2007 Joulutarina-elokuvan soundtrackillä ja kävi 50 hittiä -listan 39:ntenä.