Olen täällä joskus muistellut, mikä nopeimmin välitti poptietoa maailmalta ennen internetiä: analogisten satelliittikanavien teksti-tv:t. Sain muun muassa tiedon Kurt Cobainin kuolemasta saksalaisen 3sat-kanavan etusivulta. Brittien singlelista löytyi BBC:n Ceefaxista ja niin edelleen.
Ylen virallisen listavastuun (1994–2009) aikana albumilistaa alettiin julkaista teksti-tv:ssä, ja käytäntö jatkuu yhä sivulla 804. Olisi ollut oiva ajankohta tarkistaa homman mielekkyys pari kuukautta sitten, jolloin nykyisin paljon ymmärrettävämpi ja asioita kuvaavampi singlelista laajeni Top 50:ksi. Ehkä tällaista tarkistusta ei tapahdu koskaan, kun ei edes nyt.
Voinee ajatella, että singlelistan päivitys on työläämpää runsaiden feat-merkintöjen takia? Tarjoan vasta-argumentiksi sen, että hittien nimet ovat lyhenemään päin. Tämän vuoden 50 menestyneimmän biisin keskimääräinen nimimitta on 10,56 merkkiä, kun muutaman aiemman vuoden luku on yli 11, joskus yli 12. Pitkähköjäkin ristimisiä kelpaa yhä mukaan kuten No Business on the Dance Floor.
Top 50 on jaettu kolmeksi alasivuksi, ja saman tilan antoisin käyttötapa saattaisi olla tämmöinen: yhdellä sivulla sinkkujen (striimien) Top 10, yhdellä radiosoiton Top 10 ja yhdellä – menneisyyden kunniaksi – albumien Top 10.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti