Eurovision on Euroopan yleisradiounionin tv-jakeluverkosto, joka suomennettiin 1950-luvulla Eurovisioksi samalla mallilla kuin mm. televisio. Suomalainen nimi on ymmärrettävästi jäänyt alkuperäisen jalkoihin, mutta ei tuossa ole tarpeeksi perusteita muutokselle. Vanhan kääkän korvissa ”Eurovisionin” kuulostaa todella kököltä, eikä kökköys johdu pelkästään kääkkyydestä. Siihen nimeen kun ei tarvitsisi genetiiviä lainkaan.
Luettelen suomalaisten musiikkikilpailujen nimiä. Maj Lind -pianokilpailu, Jean Sibelius -viulukilpailu, Uuno Klami -sävellyskilpailu, Toivo Kuula -laulukilpailu. Voisi olla myös Eurovision-laulukilpailu. Kun katsoo ja kuuntelee tarkkaan, huomaa että englanninkielinen nimikään ei ole Eurovision’s Song Contest. Ei ole genetiiviä.
Mutta onneksi on euroviisu-sana, joka alkujaan otettiin käyttöön 1970-luvulla kuvaamaan vain Suomen karsintoja. Viisuhan on vanha lainasana (ruotsin visa), mutta länsinaapuri ei tätä sanaleikkiä ole ”hoksannut”. Pelkkä viisu on myös alkanut tarkoittaa euroviisua, mikä on ihan ok – eihän se ilman uusiokäyttöön pääsemistään olisi kovin elinvoimaisena kai säilynytkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti