Yllätyinkin kovin huomatessani, että muu maailma ei ole koskaan suuremmin noteerannut Venezuelaa – sillä ei ole edes wikipediasivua. Belafonte levytti sen 1950 ennen suurinta suosiokauttaan. Ensimmäinen listallenousu tapahtui yhtä aikaa Juha Eirton käännössinglen kanssa. Biisiä ovat tulkinneet levylle myös muun muassa Georg Ots, Fredi, Anneli Saaristo, Maija Hapuoja, Harri Saksala ja Eino Grön. Sen sijaan Olavi Virran samanniminen savikiekko (1954) on eri sävellys.
Belafonte-version Spotify-saldo 237.000 on vaatimaton siihen nähden, että kaksi hänen biiseistään keikkuu yli sadassa miljoonassa. Biisihaku tarjoaa sen perään juuri noita mainitsemiani suomenkielisiä. Ainoa löytämäni ruotsalainen, Ann-Louise Hansonin versio, on saanut vain parituhatta kuuntelua. Paljon parempaan ei ole yltänyt oscar-näyttelijä Burl Ivesin näkemys.
Venezuelaa ei luonnollisestikaan mainita minkään täkäläisen nekrologin "näistä tunnetaan" -luettelossa. Ulkomainen artisti, ulkomaiset lähteet!
Myös nyt jo edesmennyt Barbara Helsingius teki ko. kappaleesta suomeksi lauletun version 1960- luvulla
VastaaPoista"Banana Boat" oli vuonna 1957 Rytmin ulkomaisen listan kakkonen ja "Island in the Sun" samoihin aikoihin kuudentena. Molemmat olivat mukana Mitä missä milloin 1959 -kirjassa julkaistulla vuosilistalla, kuten myös "Jamaica Farewell".
VastaaPoistaNo enpä hoksannut katsoa MMM-kirjasta, vaikka mulla on se. Suomi soi 4 -kirjan hakemistossa ei mainita Island in the Sunia eikä Jamaica Farewelliä. Mutta tuo 1950-luku on muutenkin mulle "epävirallinen", arkiston ulkopuolinen aikakausi. Kiitos tiedosta.
VastaaPoistaKyllähän Venezuela edelleenkin nauttii Belafonten biiseistä poikkeuksellista suosiota suomalaisten keskuudessa. Viimeisen vuoden aikana Venezuelaa suomalaiset ovat striimanneet Belafonten biiseistä neljänneksi eniten YouTubessa, kun taas vastaavassa maailman tilastossa biisi ei pääse edes kahdenkymmenen striimatuimmat Belafonten biisin joukkoon.
VastaaPoistaSami