Koska en ottanut sitä huomioon koostaessani kolmen listan (Suosikki, Seura, MSS) yhteisvaikutukset uusiksi tilastoiksi, en ole missään vaiheessa katsellut sitä tarkemmin. Itse ostin cd-soittimen vasta 1990-luvulla, joten tiesin skenestä vain juppistereotypiat. Nyt näkee, että kolmessakin vuodessa tuo skene ehti muuttua.
Ekaa kymmenikköä johti Saden tuoreehko kakkosalbumi Promise, mutta tuntumassa vaani Pink Floydin The Dark Side of the Moon (1973). Kolmosena Sibeliusta. Huhtikuussa ykköseksi riensi Jean-Michel Jarren Rendez-vous, varmaan siksi että cd-versio ilmestyi yhtä aikaa muiden kanssa. Jarrehan ei koskaan päässyt meillä päälistan kärkeen – muista ”vain cd-ykkösistä” mainittakoon Kate Bush, George Thorogood ja Miles Davis.
Listasisällön ero päälistaan tasoittui hiljalleen, mutta muutama poikkeuksellinen pärjääjä pistää silmään. Grace Jonesin kokoelma Island Life vietti kolme kuukautta Top 10:ssä! Yllättävää, koska yleensä lista oli vitivalkoinen ja vaihtuvuus suurta, joskus kymmenikkö muuttui kuukauden aikana kokonaan. Suzanne Vegan Solitude Standing ylsi kuitenkin sijoitusputkeen 2–2–2–4–2–9.
Kuvan listaleike, jossa Eppu Normaalin Valkoinen kupla debytoi ykkösenä, on helmikuulta 1987. Levyhän ilmestyi jo vuoden 1986 puolella. The Beatlesin cd-julkaisut olivat tuolloin myös isoja tapauksia, Sgt. Pepper piti kärkisijaa kaksi kuukautta. Vuonna 1988 metallikin löysi tiensä tilastoon, ja viimeistä listaa johti Roy Orbisonin Mystery Girl.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti