Listakynnys kohoaa

Koska single- ja albumilistat takavuosina perustuivat pelkkään levy- tai latausmyyntiin, pitkä listallaolo edellytti sitä, että äänite pystyi viikko viikon jälkeen hankkimaan uutta yleisöä, uusia ostajia, uusia kuuntelijoita. Ehkä joku fani osti saman levyn moneen kertaan, mutta tuollainen toiminta ei ollut tilastollisesti merkittävää.

Kun on alettu rekisteröidä myös suoratoistoa ja kun sen osuutta lopputuloksista on asteittain lisätty, listaveteraaniksi voi nyt päästä ilmankin uutta yleisöä. Teoriassa on mahdollista, että sama pysyvä fanikunta pitää kuunteluineen suosikkinsa listoilla ihan kuinka kauan tahansa. Tällä ilmiöllä on varmasti osuutensa siinä, että albumit roikkuvat Top 50:ssä entistä pitempään. Tämän viikon listalevyjen keskimääräinen mukanaoloaika on 27 viikkoa, ja niistä vain puolet on vuoden 2016 julkaisuja.

Vuonna 2016 kuitenkin julkaistaan albumeita käsittääkseni samaan tahtiin kuin ennenkin, ja vanhojen juuttujien takia niiden mahdollisuudet listallepääsyyn ovat selvästi vähentyneet, kuten oheinen graafi osoittaa. Vertasin tulokkaiden määrää ajanjaksolla tammikuu–heinäkuu vuosina 2010–2016. Kun striimit tulivat mukaan vuonna 2014, listadebyytit vähenivät oitis 256:sta 206:een.

Levymyynnin painoarvon pienennyttyä tämänvuotinen vastaava lukema on enää 150. Kolmessa vuodessa listalle yltävien albumien määrästä on siis sulanut yli 40 prosenttia, ja voisi kai sanoa, että listasijan saavuttaminen on nyt 40 prosenttia vaikeampaa. Klikkaa graafia isommaksi.