Selitän päähänpistoani, osa n+1

Olen jo kotvan miettinyt, kuinka käsitellä artisteja, jotka nousivat pinnalle yhtyeen tai duon jäsenenä ja sen jälkeen menestyivät soolona. Päädyin siihen, että jos noita soolobiisejä rupeaa laittamaan järjestykseen, on otettava tiukka linja: emobändillä piti myös olla listahittejä ja sooloilla ei saanut olla muita kreditoituja esittäjiä.

Rajaus aiheutti muun muassa sen, että kaikki viisi One Directionin jäsentä eivät päässeetkään mukaan, koska jokaisessa Liam Payne -vainaan listalaulussa oli ylimääräistä väkeä. Toisaalta bänditaustastaan tunnetut Phil Collins ja Michael Jackson jäivät ulos, koska ekat tilastoidut hitit tulivat vasta soolouralle lähdön jälkeen.

Dave Lindholm sen sijaan on mukana, koska Isokynä-aikana pärjättiin vain albumilistalla ja singledebyytin sai aikaan Rock ’n’ Roll Band. Kirka taas siksi, että pari ekaa hittiä julkaistiin Islandersin nimissä. Tiukallakaan linjauksella ei välty rajatapauksilta: en erotellut esimerkiksi J. Karjalaisen tai Lauri Tähkän bändi- ja soololevyjä, mutta päätin huolia Veltto Virtasen, koska hän ei toiminut Virtanen-yhtyeen laulajana.

Näiden dogmien kautta seuloin esiin 97 kotimaista ja 78 ulkomaista artistia ja järjestin heidät isoimman soolohittinsä perusteella. Esittelen tulokset täällä kolmessa osassa, ensin ulkomaisten sijat 21–78, sitten kotimaisten sijat 21–97 ja sitten kummankin kategorian Top 20. Nimi olkoon vaikka Soolojen soolot.