Sen sijaan kirjoista julkaistiin säännöllisesti tilastoja nimillä Nämä kirjat käyvät kaupaksi… ja …Mutta älkää unohtako näitä, joista jälkimmäinen koostui kriitikoiden suosituksista. Tuota formaattia matkittiin 19. marraskuuta 1976 kulttuurisivuilla Fazerin ilmoituksessa, joka näytti erehdyttävästi lehden artikkelilta. Tästä taisi joku älähtää, koska neljän viikon päästä tuli toinen yritys säädetyllä ulkoasulla. Näyte ohessa, klikkaa isommaksi. (lähde hs.fi/aikakone)
Näissä listoissa oli tietysti pelkästään Fazerin alamerkkien ja edustusten julkaisemia albumeita. Koska tuolloin ulkomaisista jäteistä vain EMIllä oli oma haarakonttori Suomessa, olisin kuvitellut Fazerin dominanssia suuremmaksikin kuin mitä havaitsin verratessani mainoslistaa saman ajan oikeaan listaan. Fazer-listan kärkikymppiin mahtui levy (Taisto Tammen Muistojeni ruusut), jolla ei ollut mitään asiaa 30 ostetuimman joukkoon. Toisaalta sija 19, JJ Calen Troubadour, komeili päälistalla kuusi sijaa ylempänä. Tuolloinhan moni levykauppias hankki itse ulkomaisia äänitteitä virallisen maahantuojan ohi.
Kuka sitten laittoi Fazerin ahtaalle loppuvuonna 1976? Love eli kukoistustaan Hurriganesin ja Kari Rydmanin kestomyyjän Niin kaunis on maa ansiosta. EMIn kärkinimiä olivat Bay City Rollers ja Sleepy Sleepers. RCA:n edustusta varten aikoinaan perustettu Discophon menestyi mm. Abban ja Syksyn sävel -voittaja Erkki Liikasen levyillä. PSO:n syömähammas oli Erkki Junkkarinen. CBS (myöh. Sony) oli juuri aloittamassa meillä ja imaisi pian Fazerilta talliinsa ainakin Tapani Kansan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti