Greatest Greatest Hits -kesäsarjassa käsitellään kokoelmia, jotka menestyivät listoilla poikkeuksellisen hyvin artistin muuhun tuotantoon nähden.

Menestyneet suomennokset (Markku Aron Keskiyön aikaan ja Kari Tapion Viisitoista kesää) kartuttivat Smokien mainetta, ja seuraavakin sinkku Lay Back in the Arms of Someone oli hitti. Ohuehkosta katalogista kasattu Greatest Hits iski oivaan saumaan edeten ykköseksi. Kärkeen mentiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa, mutta ei Britanniassa.
Puoli vuotta myöhemmin julkaistu Bright Lights & Back Alleys meni sekin kolmoseksi It’s My Life -hitteineen, mutta listaseikkailu päättyi seuraavan vuoden The Montreux Albumiin. Ainoa mainittava täkäläinen reaktio vuoden 1995 ilmiöön, useina versioina Euroopassa pärjänneeseen parodiaan Alice (Who the Fuck Is Alice), oli Stormwing & Sundqvistin siitä muokkaama pikkuhitti Hjallis (Kuka hiton Hjallis).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti