Sunnuntaisessa Grammy-gaalassa
Pharrell Williams sanoi
Daft Punk -robottien puolesta kiitospuhuessaan jotain sen suuntaista, että Ranska on nyt heistä ylpeä. Kuulosti kovin kornilta, mutta kieltämättä ranskalaisen popin läpilyönti USA:ssa tai muillakaan ulkomarkkinoilla on harvinaista.

Daft Punkin menestys estää huomioimasta, kuinka poikkeuksellinen jopa
Alcestin nousu albumilistamme 17:nneksi oli. Nimittäin jos jätämme Daftin,
Airin ja pari muuta duoa pois laskuista, ranskalaisten yhtyeiden osuus Suomen listahistoriassa jää kovin mitättömäksi. Metallibändi
Gojiran toissavuotisen albumin 11. sija on kutakuinkin parasta koskaan, ainakin jos rockista puhutaan.
Tuntuu jopa siltä, että toisenmaalaisuuden vaikutelma auttaa ranskalaista pärjäämään. Moniko tiesi, että
Lambada-ihme
Kaoma ja saman aikakauden
Bamboleo-ihme
Gipsy Kings pitivät pääosin majaansa Pariisissa ja Montpellier’ssä? Maanmiehiksi ja -naisiksi paljastuvat myös 1970-luvun lopun Top 10 -nimet, latinodiskoryhmä
Santa Esmeralda ja Chic-miehet tuottajikseen houkutellut
Sheila & B. Devotion. Vuoden 1997 mystisen jouluykkösen
Eran pomohahmo
Eric Lévi on niin ikään ranskalainen, mutta siinä mainittavimmat. Sooloartisteillakaan luettelo ei paljon pitene.
Jos ranskalaisia listamenestyjiä Suomessa listataan niin onhan Patricia Kaas jo 20 vuoden ajan esiintynyt albumilistallamme, kulta- ja platinalevymyynninkin verran. Se on varsin hyvin ottaen huomioon että Kaasin kaikki levyt ovat olleet ranskankielisiä.
VastaaPoistaMuistakaamme myös David Guetta, Mireille Mathieu, Jean Michel Jarre ja Richard Clayderman. Määrällisesti noita suosittuja sooloartistejakin on silti vähän.
VastaaPoistaVarmaan moni luulee myös, että Stromae on ranskalainen.
VastaaPoista