Sesongille tyypillinen uutuustulva näkyy listoilla niin, että debyyttien seassa ei ole tilaa nousta ylöspäin. Tämän viikon Top 40:ssä ei ole yhtään nousijaa, ja neljästä edellisestä niitä löytyi yksi tai kaksi. Hurjan vaihtuvuuden seurauksena mukana on enää vain viisi äänitettä, joilla on enemmän kuin viisi listaviikkoa!

Seuraavaan tilastoon lyö taas leimansa keltainen aalto eli Hullut päivät levytarjouksineen. Kävin eilen nuuhkimassa pää-Stockmannin kulutustunnelmaa ennakoidakseni listatapahtumia. Keskiviikkona mainitsemani
Celebration-tarjous koskikin vain yhden cd:n versiota, ja pääkallonpaikalla siltä veivät huomion ainakin
Samuli Edelmannin,
Kissin ja
Scandinavian Music Groupin myyntipömpelit. Myös viiden cd:n
Michael Jackson -boksia kaupattiin niin halvalla, että listapaluu tuntuu todennäköiseltä.
SMG-kokoelman yhteydessä on nähty kommentteja, että pikainen julkaisu johtuisi puoli vuotta sitten ilmestyneen
Palatkaa Pariisiin! -albumin huonosta menestyksestä. Höpö höpö, sehän viihtyi Top 40:ssä 24 viikkoa eli merkittävästi kauemmin kuin mikään neljästä edeltäjästään, ja vuosilistalla roikutaan yhä sijalla 13. Silti pidän mahdollisena, että
Näin minä vihellän matkallani ei kohoa miksikään megasukseeksi – kokoelmat ovat arvaamattomia.
SMG:n kokoelma on kiinnostava, koska sillä on paljon ei-sinkkuja, mutta toisaalta siltä puuttuu paljon nykytyyliin sopimattomia hittejä uran alkutaipaleelta. Ja ennen kaikkea siltä puuttuu uusi kappale, mikä on usein se kokoelmien täky diggareille.
VastaaPoista