Vaikka Suomessa ei vielä ollut albumilistaa, The Rolling Stones tilastoitui 1960-luvulla jo ensimmäisillä älppäreillään – singlelistalle, samoin kuin The Beatles. Uuden Hackney Diamonds -albumin kolmossijadebyytin jälkeen yhtyeen listaura on kirjaimellisesti kestänyt kauemmin kuin itse lista. Rollarit kasvattivat etumatkaansa eniten Top 10 -sijoja maassamme netonneena esittäjänä: nyt niitä on 27.
Uutuuden kunniaksi Ron Wood, Keith Richards ja Mick Jagger vierailivat vuorotellen parin päivän välein The Tonight Show with Jimmy Fallonissa, ja kun mainittiin Paul McCartneyn vierailu albumilla, Richards muisteli bändien yli 60 vuotta sitten alkanutta yhteistyötä. He muun muassa suunnittelivat julkaisuaikataulujaan niin, ettei tulisi päällekkäisyyksiä.
Kun tutkii vuosien 1963–1970 brittipäivämääriä, vuorottelupolitiikka toimi albumeissa hyvin. Vasta loppuvuonna 1968 Beatlesin The Beatles ja Stonesin Beggars Banquet tulivat kahden viikon välein. Vuoden päästä ilmestyi rollarikokoelma vain viikko ennen Abbey Roadia. Vuonna 1964 saatiin kahdesti kummaltakin bändiltä ykkössingle kahden viikon erolla: It’s All Over Now – A Hard Day’s Night ja Little Red Rooster – I Feel Fine.
tiistai 31. lokakuuta 2023
sunnuntai 29. lokakuuta 2023
Grandmaster Teemu
Teemu Keskisarjan eduskuntapuheesta editoitu Omppo_shaaki_n minuutin mittainen Irtokynnet (Keskisarja) lähti koreografioineen leviämään Tiktokissa ja koki lyhyen nosteen myös Spotifyssa. Se keräsi päivälistoilla sijoitussarjan 49–35–8–11–22–51, mutta noiden neljän ensimmäisen summa ei riittänyt Top 40 -sijaan viikkosingletilastossa. Ei näytä todennäköiseltä ensi kerrallakaan.
Koska striimien kokonaisvolyymi on kasvanut viime vuosikymmenestä, Irtokynnet tuskin tekee ennätystä siinä, kuinka vähiin kuunteluihin Top 10:ssä käväissyt biisi voi jäädä. Jopa nopeampia pikavisiittejä ovat tehneet jotkut albumiryöpsähtäjät. Top 200 -listasaldoja arkistoivan kworb.netin mukaan 2020-luvulla vähiten striimannut Top 10 -hitti on Cledosin Ceissi-albumin raita Peili. Se putosi jo toisena päivänään 9. sijalta 38:nneksi.
Aika montakin Irtokynsien kaltaista puhekikkailua on nähty listoilla sen jälkeen, kun Tommi Lindell kokosi Klaus Järvisen Levyraati-kommenteista 15:nneksi nousseen singlen Grandmaster Klaus (1988). Ykkösiksi asti on ostettu KCD:n Simo Goes Poing (1992, tosin Simoa Vaatehuoneelta kuullaan kovin niukasti), A-tyypin ja Antero Mertarannan Ihanaa, Leijonat, ihanaa (1999, 2000, 2009) ja DJ Urhon Nälkämaan laulu (2009, Keskustan vaalimainos, jossa pätkiä Urho Kekkosen puheista).
perjantai 27. lokakuuta 2023
Taistelevat tekstit
Kirjoitin hiljattain hakevani biisejä 1960-luvulta eteenpäin, jotka ovat nousseet listoille kahtena eri suomenkielisenä tekstityksenä. Sellaisia pareja, jotka julkaistiin nopeasti kilpailemaan keskenään ja ulkomaisen hitin kanssa, ei ole löytynyt kuin neljä. Ne kaikki edustavat käännöshittien kultakautta eli ovat yli 40 vuotta vanhoja.
Näyttävin ilmiö iski lokakuussa 1968, jolloin saman venäläisbiisin kolme versiota debytoivat yhtä aikaa kärkikympissä: Mary Hopkinin Those Were the Days kakkosena, Päivi Paunun Oi niitä aikoja neljäntenä ja Anita Hirvosen On nuoruus haihtuva yhdeksäntenä. Paunu eteni marraskuussa ykköseksi, toiset kääntyivät laskuun. Paunu-version sanoitti Reino Bäckman, Hirvos-version Juha Vainio.
Vuoden kuluttua Vainion kukisti yllättäen Fredi. Irlantilaisen Joe Dolanin Make Me an Island ylsi neljänneksi lokakuussa 1969, ja marraskuussa sijalla 15 nähtiin Markku Aron versio Anna mun ajoissa tietää. Joulukuussa kymmenentenä debytoi Fredin itselleen sanoittama Ota ja omista, joka jatkoi tammikuussa ykköseksi. Aro katosi listalta tuolloin kokonaan.
Venäläisiä biisejä paljon suomentaneen Pauli Salosen teksti Mä mistä löytäisin sen laulun esittäytyi singlelistalla tammikuussa 1976 Merja Rantamäen esittämänä ja kiipesi hitaasti kolmoseksi. Huhtikuussa 27:ntenä käväisi Neilikka-yhtyeen Haluan löytää uuden laulun lyyrikkonaan Jukka Jarvola. Kumpikin versio ilmeisesti myötäili paljon alkuperäistä.
Instrumentaalistakin voi tehdä kaksi sanoitusta, ainakin jos kyseessä on Dance Little Bird. Joulukuussa 1981 hollantilaisen Electronicasin levytys oli singlelistan ja Jaana Wileniuksen Tiina Titityy jukebox-listan ykkösenä. Tuo Raul Reimanin tekstitys nousi tammikuussa sinkkujenkin kolmossijalle. Vexi Salmen Tiputanssi kävi huhtikuussa 28:ntena Kai Hyttisen tulkintana.
Näyttävin ilmiö iski lokakuussa 1968, jolloin saman venäläisbiisin kolme versiota debytoivat yhtä aikaa kärkikympissä: Mary Hopkinin Those Were the Days kakkosena, Päivi Paunun Oi niitä aikoja neljäntenä ja Anita Hirvosen On nuoruus haihtuva yhdeksäntenä. Paunu eteni marraskuussa ykköseksi, toiset kääntyivät laskuun. Paunu-version sanoitti Reino Bäckman, Hirvos-version Juha Vainio.
Vuoden kuluttua Vainion kukisti yllättäen Fredi. Irlantilaisen Joe Dolanin Make Me an Island ylsi neljänneksi lokakuussa 1969, ja marraskuussa sijalla 15 nähtiin Markku Aron versio Anna mun ajoissa tietää. Joulukuussa kymmenentenä debytoi Fredin itselleen sanoittama Ota ja omista, joka jatkoi tammikuussa ykköseksi. Aro katosi listalta tuolloin kokonaan.
Venäläisiä biisejä paljon suomentaneen Pauli Salosen teksti Mä mistä löytäisin sen laulun esittäytyi singlelistalla tammikuussa 1976 Merja Rantamäen esittämänä ja kiipesi hitaasti kolmoseksi. Huhtikuussa 27:ntenä käväisi Neilikka-yhtyeen Haluan löytää uuden laulun lyyrikkonaan Jukka Jarvola. Kumpikin versio ilmeisesti myötäili paljon alkuperäistä.
Instrumentaalistakin voi tehdä kaksi sanoitusta, ainakin jos kyseessä on Dance Little Bird. Joulukuussa 1981 hollantilaisen Electronicasin levytys oli singlelistan ja Jaana Wileniuksen Tiina Titityy jukebox-listan ykkösenä. Tuo Raul Reimanin tekstitys nousi tammikuussa sinkkujenkin kolmossijalle. Vexi Salmen Tiputanssi kävi huhtikuussa 28:ntena Kai Hyttisen tulkintana.
keskiviikko 25. lokakuuta 2023
Viisumaa #6: Saksa
Tätä sarjaa varten euroviisujen eri pistejärjestelmät on laitettu samalle asteikolle ja laskettu historian menestyneimmät viisumaat yhteissaldojen perusteella.
Vuorossa kaikkein ahkerin, 66-kertainen viisuilija, vaikka lähimenneisyyden saldo onkin masentava. Länsi-Saksa ja Saksa voidaan huoleti ynnätä samaksi, koska DDR-vainaan edustajia ei milloinkaan näkynyt lavalla. Suomalaisten listasuosikeista kookkaimmat olivat Dschinghis Khan •••, Johnny Blue ••• ja Ein bisschen Frieden •••. Vuoden 1969 Primaballerina muuntui Robin seniorin hitiksi Prinsessa. Tässä 20 parhaiten pisteytettyä edustuskappaletta kisasijoituksineen.
1982 – Nicole: Ein bißchen Frieden (1)
2010 – Lena: Satellite (1)
1980 – Katja Ebstein: Theater (2)
1981 – Lena Valaitis: Johnny Blue (2)
1987 – Wind: Laß die Sonne in dein Herz (2)
1999 – Sürpriz: Reise nach Jerusalem – Kudüs’e Seyahat (3)
1994 – Mekado: Wir geben ’ne Party (3)
1985 – Wind: Für alle (2)
1972 – Mary Roos: Nur die Liebe läßt uns leben (3)
1983 – Hoffmann & Hoffmann: Rücksicht (5)
1971 – Katja Ebstein: Diese Welt (3)
1979 – Dschinghis Khan: Dschinghis Khan (4)
2018 – Michael Schulte: You Let Me Walk Alone (4)
1962 – Conny Froboess: Zwei kleine Italiener (6)
2000 – Stefan Raab: Wadde hadde dudde da? (5)
1978 – Ireen Sheer: Feuer (6)
1998 – Guildo Horn: Guildo hat euch lieb! (7)
1960 – Wyn Hoop: Bonne nuit ma chérie (4=)
1970 – Katja Ebstein: Wunder gibt es immer wieder (3)
1968 – Wencke Myhre: Ein Hoch der Liebe (6)
maanantai 23. lokakuuta 2023
Varjojen varjossa
Listahistoriastamme löytyy muutama tapaus, joissa tilastollisesti menestyneempi versio on vuosien saatossa ties miksi jäänyt pienemmän hitin varjoon, kuten Bollandin ykkössingle You’re in The Army Now (1982). Joskus selityksenä lienee alttius ulkomaisen historiankirjoituksen vaikutukselle.
Eilen uusintana tulleessa Pekka Laineen ihmemaassa hehkutettiin The Shadowsin Apachea, kuinka se rautalankasoundeineen muutti Eurooppaa, ”Suomi tiukasti mukana huumassa”, mutta ”Atlantin takana eivät olleet kovasti tätä vailla”. Taas unohtui se, että tuo levytys ei ollut koskaan hitti Suomessa, mutta kitarainstrumentaalin toinen versio oli. Tämä toinen levytys eteni myös USA:n listakakkoseksi ja Kanadassa kärkeen.
Cliff Richardin taustabändinä tunnetun Shadowsin single julkaistiin heinäkuussa 1960 ja ostettiin brittiykköseksi. Marraskuussa ilmestyi tuo kilpaileva versio esittäjänään tanskalainen Jørgen Ingmann. Suomessa se tuli myyntiin kumppaninaan toinen hitti, Pepe-elokuvan nimikappale, joka pärjäili maailmalla Duane Eddyn kitaroimana. Sekä single- että ep-listaltamme irtosi kakkossija toukokuussa 1961. Brita Koivusen laulama Pepe menestyi hyvin, Laila Kinnusen Apassi ei.
Noin kaukaa ei ole olemassa kovin laajaa lista-arkistointia, mutta tiedetyistä maista Länsi-Saksa oli ainoa, jossa Shadows ja Ingmann nousivat kumpikin Top 10 -hiteiksi. Suomen singlelistalle Shadows ehti vasta vuonna 1975 euroviisulla Let Me Be the One.
Eilen uusintana tulleessa Pekka Laineen ihmemaassa hehkutettiin The Shadowsin Apachea, kuinka se rautalankasoundeineen muutti Eurooppaa, ”Suomi tiukasti mukana huumassa”, mutta ”Atlantin takana eivät olleet kovasti tätä vailla”. Taas unohtui se, että tuo levytys ei ollut koskaan hitti Suomessa, mutta kitarainstrumentaalin toinen versio oli. Tämä toinen levytys eteni myös USA:n listakakkoseksi ja Kanadassa kärkeen.
Cliff Richardin taustabändinä tunnetun Shadowsin single julkaistiin heinäkuussa 1960 ja ostettiin brittiykköseksi. Marraskuussa ilmestyi tuo kilpaileva versio esittäjänään tanskalainen Jørgen Ingmann. Suomessa se tuli myyntiin kumppaninaan toinen hitti, Pepe-elokuvan nimikappale, joka pärjäili maailmalla Duane Eddyn kitaroimana. Sekä single- että ep-listaltamme irtosi kakkossija toukokuussa 1961. Brita Koivusen laulama Pepe menestyi hyvin, Laila Kinnusen Apassi ei.
Noin kaukaa ei ole olemassa kovin laajaa lista-arkistointia, mutta tiedetyistä maista Länsi-Saksa oli ainoa, jossa Shadows ja Ingmann nousivat kumpikin Top 10 -hiteiksi. Suomen singlelistalle Shadows ehti vasta vuonna 1975 euroviisulla Let Me Be the One.
perjantai 20. lokakuuta 2023
Viisumaa #7: Sveitsi
Tätä sarjaa varten euroviisujen eri pistejärjestelmät on laitettu samalle asteikolle ja laskettu historian menestyneimmät viisumaat yhteissaldojen perusteella.
Ensimmäisten euroviisujen järjestäjältä ja voittajalta Sveitsiltä on tässä mukana vain se toinen voitto (1988), joka muuttui historiallisesti merkittäväksi esittäjänsä Celine Dionin myöhempien mainetekojen kautta. Suomalainen listamenestys on jäänyt vaisuksi, kohtalaisina käväisyinä voidaan mainita Swiss Lady (1977) ja Tout l’univers (2021). Tässä 20 parhaiten pisteytettyä edustuskappaletta kisasijoituksineen.
1958 – Lys Assia: Giorgio (2)
1963 – Esther Ofarim: T’en va pas (2)
1986 – Daniela Simons: Pas pour moi (2)
1988 – Céline Dion: Ne partez pas sans moi (1)
1993 – Annie Cotton: Moi, tout simplement (3)
1981 – Peter, Sue & Marc: Io senza te (4)
2021 – Gjon’s Tears: Tout l’univers (3)
1991 – Sandra Simó: Canzone per te (5)
1980 – Paola: Cinéma (4)
1959 – Christa Williams: Irgendwoher (4)
1982 – Arlette Zola: Amour on t’aime (3)
1976 – Peter, Sue & Marc: Djambo, Djambo (4)
2019 – Luca Hänni: She Got Me (4)
1961 – Franca di Rienzo: Nous aurons demain (3)
1969 – Paola del Medico: Bonjour, Bonjour (5)
1975 – Simone Drexel: Mikado (6)
1977 – Pepe Lienhard Band: Swiss Lady (6)
1966 – Madeleine Pascal: Ne vois-tu pas? (6)
2005 – Vanilla Ninja: Cool Vibes (8)
1978 – Carole Vinci: Vivre (9=)
keskiviikko 18. lokakuuta 2023
Viidentoista eliitti
Mitä Missä Milloin 2024 -kirja on ilmestynyt, ja tuskin kukaan yllättyy nähdessään sen kannessa Käärijän. Mutta millaiseen popparien eliittiin hän tällä saavutuksellaan liittyy? Ensimmäiset 37 vuotta kirjasarjan etu- ja takakansissa ei ollut lainkaan kuvia. 1988-etukannen ylänurkkaan mahdutettiin kolmionmuotoinen Seppo Räty ja takakanteen viisi kuvaa eri aihealueilta.
2000-kirjassa sivukokoa kasvatettiin leventämällä, ja etukanteen saatiin lisää kuvapaikkoja. Ensimmäistä muusikkoa, Shakiraa, piti odottaa sinne vuoteen 2003. Luettelen alla kaikki kansikuvapopparit. Huomaa että esimerkiksi 1988-kirja on julkaistu syksyllä 1987 ja sen katsausaika alkoi syksystä 1986.
1988: ZZ Top, 1989: Michael Jackson, 1990: Sting, 1991: Madonna, 2001: Bomfunk MC’s, 2003: Shakira (e), 2004: Ozzy Osbourne, 2005: Pikku G, 2007: Lordi (e), 2009: Gene Simmons, 2010: Madonna (e), 2011: Bono (e), 2018: Saara Aalto, 2019: Cheek, 2022: Blind Channel.
sunnuntai 15. lokakuuta 2023
Piilotettu saavutus
Viimeviikkoinen radiolistan laadintahäiriö, jossa Nelosen radioiden soittoja puuttui monelta päivältä, notkautti eniten Roope Salmisen & Koirien, Teflon Brothersin ja Stigin yhteishitin Vituiks män suhdanteita: 11–24–6. Mikä ei ole ihme, koska kyseessä on samaan konserniin kuuluvan Kaiku-yhtiön julkaisu, joka on soinut Suomipopilla noin 1500 kertaa. Lisättäköön tosin, että kilpailija Bauerin Iskelmäkin on pyöräytellyt sitä kesästä lähtien yli 500 kertaa.
Koska esittäjänimi ei näy Radio Monitorin tulostuksessa kokonaan ja biisi julkaistiin jo vuoden 2022 lopussa, ehdin jo unohtaa että Teflon Brothers on siinä mukana. Kyseessä on kolmikon pitkän uran ensimmäinen Top 10 -radiohitti! Aiemmin ei ole edes Top 20:ssä käynyt kuin Mariskan kanssa levytetty Lähiöunelmii (2016). Pyhimys on nähty jopa ykkösenä.
Vaikka Roope Salmisesta on vitsailtu yhden hitin ihmeenä, hänellä oli jo aiemmin kolme Top 10 -merkintää: Madafakin darra 2015, Tanssi se ulos 2017 ja Sen pituinen se 2022. Stigille kertyi vuosina 2013–2015 niitä peräti neljä peräkkäin: Viheltelen, Niks ja naks, Roy Orbison ja Lupasit et kelpaan näin. Kaikkien mainittujen striimilista-ansioluettelo on kuitenkin muhkeampi.
Koska esittäjänimi ei näy Radio Monitorin tulostuksessa kokonaan ja biisi julkaistiin jo vuoden 2022 lopussa, ehdin jo unohtaa että Teflon Brothers on siinä mukana. Kyseessä on kolmikon pitkän uran ensimmäinen Top 10 -radiohitti! Aiemmin ei ole edes Top 20:ssä käynyt kuin Mariskan kanssa levytetty Lähiöunelmii (2016). Pyhimys on nähty jopa ykkösenä.
Vaikka Roope Salmisesta on vitsailtu yhden hitin ihmeenä, hänellä oli jo aiemmin kolme Top 10 -merkintää: Madafakin darra 2015, Tanssi se ulos 2017 ja Sen pituinen se 2022. Stigille kertyi vuosina 2013–2015 niitä peräti neljä peräkkäin: Viheltelen, Niks ja naks, Roy Orbison ja Lupasit et kelpaan näin. Kaikkien mainittujen striimilista-ansioluettelo on kuitenkin muhkeampi.
perjantai 13. lokakuuta 2023
Viisumaa #8: Espanja
Tätä sarjaa varten euroviisujen eri pistejärjestelmät on laitettu samalle asteikolle ja laskettu historian menestyneimmät viisumaat yhteissaldojen perusteella.
Espanjan ainoat voitot ovat 1960-luvulta, mutta menestys on jatkunut melko tasaisena – maa mahtuu kahdeksan parhaan joukkoon neljässä vuosikymmenvertailussa. Listahitti yli muiden on Eres tu (1973), joka eteni jopa USA:ssa yhdeksänneksi. Tässä 20 parhaiten pisteytettyä edustuskappaletta kisasijoituksineen. Niiden alapuolisista, muualta tunnetuista kisaajista mainittakoon Julio Iglesias 1970 ja Las Ketchup 2006.
1968 – Massiel: La la la (1)
1973 – Mocedades: Eres tu (2)
1971 – Karina: En un mundo nuevo (2)
2022 – Chanel: Slomo (3)
1979 – Betty Missiego: Su canción (2)
1969 – Salomé: Vivo cantando (1=)
1991 – Sergio Dalma: Bailar pegados (4)
1984 – Bravo: Lady, Lady (3)
1995 – Anabel Conde: Vuelve conmigo (2)
1990 – Azúcar Moreno: Bandido (5)
1989 – Nina: Nacida para amar (6)
1997 – Marcos Llunas: Sin rencor (6)
2002 – Rosa: Europe’s Living a Celebration (7)
2001 – David Civera: Dile que la quiero (6)
2003 – Beth: Dime (8=)
1974 – Peret: Canta y sé feliz (9=)
1978 – José Vélez: Bailemos un vals (9=)
1988 – La Década: La chica que yo quiero (Made in Spain) (11)
1977 – Micky: Enséñame a cantar (9)
1982 – Lucía: Él (10)
keskiviikko 11. lokakuuta 2023
Viisumaa #9: Alankomaat
Tätä sarjaa varten euroviisujen eri pistejärjestelmät on laitettu samalle asteikolle ja laskettu historian menestyneimmät viisumaat yhteissaldojen perusteella.
Alankomaiden esityksillä on aika usein ylletty Suomen listoille. Esimerkiksi 50 vuoden takaiset yliveikeät duetot Als het om de liefde gaat ja I See a Star ylittivät nappihittirajan – ensimmäinen What Do I Doksi käännettynä. Kummankin duon nainen palasi myöhemmin itsekseen viisulavalle ja sai Top 10 -sijoituksen. Paha notkahdus ilmeni 2005–2012, jolloin maa karsiutui finaalista kahdeksan kertaa peräkkäin. Tässä 20 parhaiten pisteytettyä edustuskappaletta kisasijoituksineen.
1957 – Corry Brokken: Net als toen (1)
1959 – Teddy Scholten: Een beetje (1)
1975 – Teach-In: Ding-a-dong (1)
2014 – The Common Linnets: Calm After the Storm (2)
2019 – Duncan Laurence: Arcade (1)
1998 – Edsilia: Hemel en aarde (4)
1969 – Lenny Kuhr: De troubadour (1=)
1972 – Sandra & Andres: Als het om de liefde gaat (4)
1974 – Mouth & MacNeal: I See a Star (3)
1980 – Maggie MacNeal: Amsterdam (5)
1993 – Ruth Jacott: Vrede (6)
1987 – Marcha: Rechtop in de wind (5=)
1994 – Maxine & Franklin Brown: De eerste keer (7)
1988 – Gerard Joling: Shangri-la (9)
1983 – Bernadette: Sing Me a Song (7)
1971 – Saskia & Serge: De tijd (6=)
1999 – Marlayne: One Good Reason (8=)
2013 – Anouk: Birds (9)
1992 – Humphrey Campbell: Wijs me de weg (9)
1976 – Sandra Reemer: The Party's Over (9)
sunnuntai 8. lokakuuta 2023
Yksi seitsemästä riittää voittoon
Perjantain radiolista kiinnitti huomiota matalilla impact-lukemillaan. Onkohan kertoimiin päivitetty Kansallisen radiotutkimuksen uudet huonommat kuuntelijatulokset? Ei, vaan Radio Monitor raportoi teknisestä virheestä, jonka takia Nelosen radiot putosivat otannasta keskiviikkoon asti. Nelosen osuus maan radiokuunteluista on 16 prosenttia, mutta reaalivaikutus listaan varmasti enemmän.
Radiotutkimuksessa tapahtuu muutoksia paitsi asemien keskinäisessä myös ikäryhmien suhteessa. Nuorten osuus on putoamassa. Esimerkiksi Järviradio on noussut Iskelmän ohi, vaikka häviää sille kuudessa seitsemästä ikäkategoriasta. Yli 65-vuotiaissa Järviradio on nimittäin kuunnelluin kaupallinen kanavamme. Se jää toki kauas Radio Suomen taakse ja radiolistavaikutus minimaaliseksi.
Vaikea sanoa, vaikuttiko häiriö ulkomaisten hittien nousuun, mutta nousua tapahtui. Kärkikymmenikköön mahtuu enää kolme kotimaista, mikä vertaantuu striimi/singlelistaan aika erikoisella tavalla – siellä suomalaisten osuus on 44/50. Radiosoiton 17. sijalta seitsemänneksi eteni norjalaisen Aden Foyerin (kuva) jo viime vuonna julkaistu The Ballet Girl. Mies julkaisi aiemmin edm:ää nimellä Jonas Aden.
Radiotutkimuksessa tapahtuu muutoksia paitsi asemien keskinäisessä myös ikäryhmien suhteessa. Nuorten osuus on putoamassa. Esimerkiksi Järviradio on noussut Iskelmän ohi, vaikka häviää sille kuudessa seitsemästä ikäkategoriasta. Yli 65-vuotiaissa Järviradio on nimittäin kuunnelluin kaupallinen kanavamme. Se jää toki kauas Radio Suomen taakse ja radiolistavaikutus minimaaliseksi.
Vaikea sanoa, vaikuttiko häiriö ulkomaisten hittien nousuun, mutta nousua tapahtui. Kärkikymmenikköön mahtuu enää kolme kotimaista, mikä vertaantuu striimi/singlelistaan aika erikoisella tavalla – siellä suomalaisten osuus on 44/50. Radiosoiton 17. sijalta seitsemänneksi eteni norjalaisen Aden Foyerin (kuva) jo viime vuonna julkaistu The Ballet Girl. Mies julkaisi aiemmin edm:ää nimellä Jonas Aden.
perjantai 6. lokakuuta 2023
Viisumaa #10: Norja
Tätä sarjaa varten euroviisujen eri pistejärjestelmät on laitettu samalle asteikolle ja laskettu historian menestyneimmät viisumaat yhteissaldojen perusteella.
Kun La det swinge voitti vuonna 1985, sitä pidettiin ihmeenä, koska Norjan tiedettiin jääneen jumboksi useammin kuin kukaan muu. Tosiasiassa maa oli keskimäärin pärjännyt selvästi Suomea paremmin, jo ensi yrittämällä tuli nelossija 1960. Suosituin edustaja sekä kisabiisinä että listahittinä on Fairytale, jonka esittänyt Alexander Rybak ylsi albumilistankin neljänneksi. Tässä 20 parhaiten pisteytettyä edustuskappaletta kisasijoituksineen.
2009 – Alexander Rybak: Fairytale (1)
1995 – Secret Garden: Nocturne (1)
1985 – Bobbysocks: La det swinge (1)
2013 – Margaret Berger: I Feed You My Love (4)
1996 – Elisabeth Andreassen: I evighet (2)
1993 – Silje Vige: Alle mine tankar (5)
2003 – Jostein Hasselgård: I’m Not Afraid to Move On (4)
2008 – Maria: Hold On Be Strong (5)
1966 – Åse Kleveland: Intet er nytt under solen (3)
2019 – Keiino: Spirit in the Sky (6)
1988 – Karoline Krüger: For vår jord (5)
2023 – Alessandra: Queen of Kings (5)
1960 – Nora Brockstedt: Voi voi (4=)
2005 – Wig Wam: In My Dreams (9=)
1998 – Lars A. Fredriksen: Alltid sommer (8)
1994 – Elisabeth Andreasson & Jan Werner Danielsen: Duett (6)
1973 – Bendik Singers: It’s Just a Game (7)
1987 – Kate Gulbrandsen: Mitt liv (9)
1979 – Anita Skorgan: Oliver (11)
1961 – Nora Brockstedt: Sommer i Palma (7)
keskiviikko 4. lokakuuta 2023
Hämärää muistelua
Kuulin radiosta uutuusbiisin, jossa karitapiomaisesti fraseeraava laulaja muisteli vaariaan. Sitä kuinka yhdessä kuunneltiin, kun vanha mies laittoi mankan soimaan. Pitkässä kertosäkeessä mainittiin nimeltä kuusi kappaletta. Nuo kaikki olivat sattumoisin isoja hittejä vuonna 1968:
Danny: Rebecca #1 helmikuu
Irwin Goodman: Ryysyranta #1 tammikuu
Tapani Kansa: Delilah #1 toukokuu
Eero Raittinen: Vanha holvikirkko #2 kesäkuu
Fredi: Milloinkaan en löydä samanlaista #1 elokuu
Päivi Paunu: Oi niitä aikoja #1 marraskuu
Ikään kuin sanoittaja olisi poiminut ne kaikki tietyltä nettisivulta...
Ajallinen läheisyys viittaisi siihen, että biisit olisi äänitetty radiosta tuoreeltaan tai ostettu kokoelmakasettina. Mutta c-kasettisoitin oli vielä erikoistavaraa, ja radiomankat tulivat 1970-luvun alussa. Vaari oli tuolloin todennäköisesti aikaansa aktiivisesti seuraava nuorehko ihminen, mikä laskennallisesti tekee laulajasta yhäti nuorehkon.
Kokoelmalevyjäkään ei vielä 1960-luvun lopulla julkaistu kasettimuodossa, ja sisältö poimittiin levy-yhtiön katalogista – Fazer omistaan, Scandia omistaan, mutta tuossa on molempia. Paunun hitin julkaisi ensimmäisenä kansainvälisenä yhtiönä Suomen-toiminnat aloittanut EMI. Jiri Tammilehdon Voi niitä aikoja -kappaleen tarina vaikuttaa minusta epäuskottavalta.
Danny: Rebecca #1 helmikuu
Irwin Goodman: Ryysyranta #1 tammikuu
Tapani Kansa: Delilah #1 toukokuu
Eero Raittinen: Vanha holvikirkko #2 kesäkuu
Fredi: Milloinkaan en löydä samanlaista #1 elokuu
Päivi Paunu: Oi niitä aikoja #1 marraskuu
Ikään kuin sanoittaja olisi poiminut ne kaikki tietyltä nettisivulta...
Ajallinen läheisyys viittaisi siihen, että biisit olisi äänitetty radiosta tuoreeltaan tai ostettu kokoelmakasettina. Mutta c-kasettisoitin oli vielä erikoistavaraa, ja radiomankat tulivat 1970-luvun alussa. Vaari oli tuolloin todennäköisesti aikaansa aktiivisesti seuraava nuorehko ihminen, mikä laskennallisesti tekee laulajasta yhäti nuorehkon.
Kokoelmalevyjäkään ei vielä 1960-luvun lopulla julkaistu kasettimuodossa, ja sisältö poimittiin levy-yhtiön katalogista – Fazer omistaan, Scandia omistaan, mutta tuossa on molempia. Paunun hitin julkaisi ensimmäisenä kansainvälisenä yhtiönä Suomen-toiminnat aloittanut EMI. Jiri Tammilehdon Voi niitä aikoja -kappaleen tarina vaikuttaa minusta epäuskottavalta.
sunnuntai 1. lokakuuta 2023
Top 51 -> Top 40
Joskus niinkin jähmeässä instituutiossa kuin radiolistassa erottuu muutoksia. Ikisuosikkien ote on kirpoamassa niin, että esimerkiksi Juha Tapiolla on jo muutama single jäänyt Top 20:n alle ja Arttu Wiskari ei saa millään Pilvilinnaansa kohoamaan 28. sijaa korkeammalle. No, viime viikon neljäntenä käyneeseen Kaija Koohon (Onnea matkaan) eivät trendit pure.
Sekään sääntö ei enää päde, että Vain elämää -ohjelmassa käymättömiä räppäreitä ei päästettäisi Top 40 -kynnyksen yli. Perjantaina sen näet ylittivät ensi kertaa sekä Ibe (23. Blondina) että Gettomasa (33. Jälkeekään). Kummankin aiemmat hitit ovat saaneet soittoaikaa yleensä vain Yle X:ssä ja Suomiräpissä.
Ei sitä läpimurtoa ole nytkään tapahtunut kuin parilla kanavalla, NRJ:ssä ja Radio Top 51:ssä (jolle Kansallinen radiotutkimus mittasi tuoreeltaan vain 88.000 viikkokuuntelijaa). Jatkonousuun pitäisi haaveilla isommasta valloituksesta kuten Suomipopista tai Novasta, jotka muuten ovat kuunnelluimmat asemat ikäryhmässä 15–24 vuotta.
Sekään sääntö ei enää päde, että Vain elämää -ohjelmassa käymättömiä räppäreitä ei päästettäisi Top 40 -kynnyksen yli. Perjantaina sen näet ylittivät ensi kertaa sekä Ibe (23. Blondina) että Gettomasa (33. Jälkeekään). Kummankin aiemmat hitit ovat saaneet soittoaikaa yleensä vain Yle X:ssä ja Suomiräpissä.
Ei sitä läpimurtoa ole nytkään tapahtunut kuin parilla kanavalla, NRJ:ssä ja Radio Top 51:ssä (jolle Kansallinen radiotutkimus mittasi tuoreeltaan vain 88.000 viikkokuuntelijaa). Jatkonousuun pitäisi haaveilla isommasta valloituksesta kuten Suomipopista tai Novasta, jotka muuten ovat kuunnelluimmat asemat ikäryhmässä 15–24 vuotta.