Huhtikuun Top 30

Listablogin Facebook-sivun ensimmäisen kuukausi-countdownin aiheena oli Madonna, jonka uran suurimmat hitit Suomessa luetellaan nyt tässä.

1. 4 Minutes (2008)
2. Like a Prayer (1989)
3. Hung Up (2005)
4. Vogue (1990)
5. Frozen (1998)
6. You’ll See (1995)
7. Sorry (2006)
8. American Pie (2000)
9. La Isla Bonita (1987)
10. Celebration (2009)

11. This Used to Be My Playground (1992)
12. Deeper and Deeper (1993)
13. Secret (1994)
14. Erotica (1992)
15. Beautiful Stranger (1999)
16. Who’s That Girl (1987)
17. Give It 2 Me (2008)
18. Papa Don’t Preach (1986)
19. Justify My Love (1990)
20. Jump (2006)

21. Music (2000)
22. Hanky Panky (1990)
23. Don’t Cry for Me Argentina (1997)
24. Express Yourself (1989)
25. The Power of Good-bye (1998)
26. Like a Virgin (1985)
27. Don’t Tell Me (2000)
28. Ray of Light (1998)
29. Into the Groove (1985)
30. Die Another Day (2002)

Toukokuu on euroviisukuukausi (halusitte tai ette), joten huomenna alkavan uuden Top 30:n aiheeksi valikoituivat ne ulkomaiset viisukappaleet, jotka eivät voittaneet kilpailua, mutta nousivat silti Suomessa hiteiksi.

Happy vai Timber?

Hittivuosilista 2014:n valmistumista on viivyttänyt Jari Sillanpään Sinä ansaitset kultaa, joka viime viikolla loikkasi taas latauslistalla ylös ilmeisesti Voice of Finland -finaalin siivittämänä. Liekö sama syy myös tämänpäiväiseen nousuun (29–17) radiotilastossa? En haluaisi siirtää biisiä tämän vuoden laskelmiin, koska se oli latauslistan ykkönen joulukuussa ja emoalbumi Rakkaudella merkitty mies vahvasti viime vuoden kamaa. Joka tapauksessa kyseessä on Sillanpään uran toiseksi suurin hitti, 19 vuotta sen isoimman eli Satulinnan jälkeen.

Paljastan ”jo” nyt vuosilistan ykkösen, koska haluan altistaa sen keskustelulle. Aiemmin vihjaisin mahdollisesta yllätysykkösestä, jonka saldo jakautui miltei puoliksi 2013/2014, mutta toinen biisi palasi tänä vuonna noukkimaan latauslistalta sen ohittamiseen tarvittavat pisteet. Kärjessä siis on Pharrell Williamsin Happy, ja täpärästi kakkoseksi jäi Pitbull featuring Keshan Timber. Okei, kuulostaa hyvältä, mitäs tässä on keskustelemista?

Joku ehkä muistaa, että viime vuoden alussa singlelistalta eliminoitiin joksikin ajaksi kappaleet, joita ei ollut julkaistu Spotifyyn erillisinä singleinä. Korvasin puutteen antamalla niille vastaavat määrät pisteitä Spotifyn oman tilaston sijoituksista. Yksi näistä korvauspisteitä saaneista oli Happy. Timber sai paremmat pisteet single-, radio- ja latauslistalta, mutta Pharrellin albumi menestyi hyvin (29 viikkoa Top 50:ssä) käytännössä pelkästään Happyn voimalla. Timber ei saa albumipisteitä kuin Voicen kesähittikokoelmasta, jossa Happykin oli.

Jos omistat mielipiteen siitä, kumpi ansaitsee hittivuosilistan ykkössijan, Happy vai Timber, kerro se nyt tai vaikene iäksi!

Naivisti hiljaa hyvä tulee

Vuoden sisällä on albumilistan kärjessä nähty hätkähdyttäviä ykkösiä, jotka näyttävät saavuttaneen asemansa myönteisten kritiikkien, mediamainintojen ja silkan laadun kautta – hittiputkesta kun ei ole kysymys. Mirel Wagnerin ja Pepe Willbergin jäljissä seuraa nyt Paperi T, jonka tähän asti paras tilastomerkintä oli Ruger Hauer -yhtyeen riveissä netottu 15. sija. Malarian pelko jätti Elastisen nuolemaan näppejään hopeakorokkeelle toiseksi peräkkäiseksi viikoksi – edellinen ykkönen Nightwish on nyt kolmas.

Veljesduo Wöyh! (#4) paransi kolme porrasta edellisestä yrityksestä, ja Apocalyptica (#7) keräsi seitsemännen Top 10 -merkintänsä. Disco Ensemblen First Aid Kit (#10) jäi synttäripainoksineen vain pykälän kymmenen vuoden takaisesta huippusijastaan. Nopsajalka (#22) hyytyi yllättävän mataliin asemiin. Samoin voisi reagoida Flo Ridan 40. sijaan, mutta kyseessä on seitsemän vuotta hittejä puskeneen könsikkään vasta ensimmäinen käynti Suomen albumilistalla.

Yona on viiden vuoden aikana saavuttanut alati paranevat numerot 49, 16, 14, 11 ja 9, joista viimeisen toi Naivi-uutuus. Jossain vaiheessa tutkin tuollaisia nousevia sijoitusputkia ja havaitsin pisimmäksi Scooterin julkaisujonon, jonka nokittelu päättyi kuudennen albumin ykkössijaan. Yonalla on tuossa varaa petrata vielä moneen kertaan, kunhan etenee maltillisesti.

Saara-valvojaiset

Spotify-kuunteluista päivittäin kertyvällä datavolyymilla on käyttöä silloin, kun tulee jokin nopeita reaktioita herättävä ilmiö. Sellaiseksi on luettava Sara Maria Forsbergin eli Saaran esikoisbiisi Ur Cool, joka singahti laakista Suomen päivälistan kärkeen yli 64 tuhannella kuuntelullaan. Tänään julkistetussa toisessa rankkauksessa se ehti jo pudota kolmanneksi 48 tuhannella.

Biisi noudattanee radiolistalla ajoittain nähtyä käyrää, jossa odotettu kohujulkaisu tekee näyttävän debyytin, lähtee saman tien laskuun ja muutaman viikon jälkeen suuntaa takaisin niille sijoille kuin todellinen suosio edellyttää. Mutta tuota kuviota on mitattu viikoittain, ja Saaraa seuratessa päiväkin tuntuu pitkältä ajalta. Vaikka puhutaan yhtenäiskulttuurin katoamisesta, niin vaikea kuvitella kovin monen potentiaalisen Saara-fanin yhä lymyävän jossain tietämättömänä Ur Coolin olemassaolosta. Ehkä jo muutaman päivän sisällä voimme lopullisesti julistaa, onko käsissämme oikea hitti.

Muutoin kyllä kannatan yhä viikkoa sinä todellisena listausjaksona ja edes jonkinlaista turnauskestävyyttä hittiyden merkkinä. Kun hämmästellään joidenkin ”isojen hittien” vaisuja asemia laatimillani vuosilistoilla, kyse on yleensä siitä, että isoa kohua seurasi verrattain nopea pudotus. Esimerkkinä vaikkapa Mustan barbaarin Salil eka salil vika, jonka kauan odotettu seuraaja Kuka pelkää pimeet muuten nousi tuoreimman Spotify-päivälistan sijalle 33.

Alanurkan asiaa

Alkuvuonna Helsingin Sanomat laajensi keskiviikkoista levypalstaansa ja alkoi julkaista Viikon lista -nimellä vaihtelevia Top 10 -luetteloita. Ihan perusjuttuja, pari hyvää oivallusta ja tietenkin ne ikuiset murheenkryynit: Euroopan maailmanmusiikkilistan (joka ei ole lista lainkaan) ja Britannian rocklistan (joka… no, jääköön sanomatta). Mitähän näemme huomenna, ja kauankohan lehden tämänkertainen listainnostus kestää?

Ja näemmekö tuossa alanurkassa koskaan Suomen radiosoittolistaa, joka muun muassa aikataulunsa puolesta sopisi sinne mitä oivallisimmin? Uusi tilastohan lähti jakoon tänään. Tällä kertaa tarjolla ei tosin olisi kovin tuoretta dramatiikkaa, sillä Sannin 2080-luvulla jatkaa ykkösenä jo seitsemättä viikkoa. Kaikki aiemmat paalupaikat olivat melko täpäriä, mutta 26 prosentin pisteparannus teki siitä yhtäkkiä tavallista ylivoimaisemman.

Epäröiden soimaan lähtenyt ja latauslistalta nopeasti pudonnut Anssi Kelan Nostalgiaa virkistyi 23. sijalta seitsemänneksi. Toinen tulokas kärkikymmenikössä on Hoodie Allenin ja Ed Sheeranin All About It (15–9). Jore Marjaranta sai ekan Top 20 -radiohittinsä kahdeksaan vuoteen, kun Huomaan vain sinut eteni 25. sijalta 14:nneksi. Striimijyrä See You Again kohosi näyttävästi 93–40, mutta en vielä veikkaisi siitä säädyttömän pitkän kotimaisen radioykkösputken katkaisijaa.

Ei tarpeeksi iso kuva

Elastinen mainitsi viime syksyn Vain elämää -ohjelmassa, että hänen tavoitteenaan on ensimmäinen albumilistan sooloykkössija (ikään kuin Fintelligens olisi paalupaikalle yltänyt). Tuhannen taalan paikka eli Iso kuva -albumin julkaisuviikko on nyt takana, mutta tavoite yhä edessä – Nightwish jatkoi kolmannen viikon kärjessä. Elastinen on urallaan noussut 7 + 4 kertaa top teniin, eli ykkössijan puutetta voi jo pitää tilastollisena oikkuna.

Kotiteollisuuden kolmossijaakin voi pitää takaiskuna, huonoimpana studioalbumin merkintänä sitten vuoden 2002. SMC Lähiörotat (#6) lipsui neljän vuoden takaisen levyn kakkossijasta, mutta Tommi Kalenius (#8) kohensi roimasti samoin neljän vuoden takaista 36. sijaa. Juliet Jonesin sydän palasi kokoelmineen tilastoon miltei 19 vuoden tauolta.

Ensikertalaisille tervetuloa. Kalifornialainen ”rapcore”-yhtye Hollywood Undead debytoi 21:ntenä ja tamperelainen hiphoppari Haamu sijalla 23. Suoraan ns. singlelistan ykköseksi sännänneen Wiz Khalifan See You Againin menestystä täydentää Furious 7 -soundtrackin ilmaantuminen sijalle 43. Fifty Shades of Grey säilyy silti yhä suosituimpana elokuva-albumina.

Piiloon jäävä ennätys

USA:n listakärkeen nopeasti jyrännyt Wiz Khalifan ja Charlie Puthin See You Again on kasvamassa poikkeukselliseksi ilmiöksi, mistä todistaa ainakin Spotifyn maailmanlaajuinen soittotilasto. Tuoreimmassa päivälistauksessa sitä on kuunneltu kaksi kertaa niin paljon kuin kakkossijaa pitävää Major Lazerin Lean Onia. Meilläkin se on suvereenisti striimausten kärjessä (64.313 kuuntelua vuorokaudessa!) ja eteni myös latauslistan kakkoseksi.

Kesken Furious 7 -leffan kuvausten kuolleelle Paul Walkerille omistetun biisin ansiosta Khalifa ei jääkään yhden hitin ihmeeksi, jollaiselta hän runsaan neljän vuoden takaisen Black and Yellow’n jäljiltä näytti – toki mies vieraili myös Maroon 5:n menestyneellä Payphone-singlellä. Vainajatribuutti on selvästi lajityyppi, joka saa suomalaisenkin kiinnostumaan r&b/hiphophitistä. The Notorious B.I.G.in muistoksi levytetty Puff Daddyn I’ll Be Missing You (1997) pärjäsi meillä hienosti, samoin Marvin Gayelle ja Jackie Wilsonille omistettu The Commodoresin Nightshift (1985).

64.313 päiväkuuntelua enteilee lähes puolen miljoonan viikkosaldoa, joka olisi Suomen Spotify-ennätys – jos näitä viikkotilastoja enää missään näkisi. Charts.spotify.comia lakattiin hiljattain päivittämästä ”until further notice”, ja ohjelmiston käyttöliittymän ranking-tietojakin on karsittu. Uusin versio ei näytä albumilistaa lainkaan. Vanhalla läppärilläni pystyn kuitenkin seuraamaan, että lista yhä päivittyy (kärjessä Elastisen Iso kuva). Tästä taas näkee, kuinka epävarmaa ja epätervettä on pyörittää tilastointisysteemejä yksittäisen ison toimijan ehdoilla.

Soittolista: Hitit Suomessa 1991

Suosituimmat 1991-artistit olivat juhlineet jo edellisillä levyillään, mutta pystyivät yhä pönkittämään asemiaan: Metallica, Roxette ja Guns n’ Roses. Viimeksimainittu julkaisi kaksi Use Your Illusion -albumia ja haali niiden singlelohkaisuille elokuvallistakin nostetta. You Could Be Mine soi Terminator 2 -leffassa ja Live and Let Die kierrätti Bond-tunnaria.

Myös vuosilistan selvä kärkibiisi tuli ulkomailta (Bryan Adamsin Everything I Do) ja syksyllä maailmantähdiltä pukkasi levyä levyn perään, mutta nuori Samuli Edelmann kykeni kiilaamaan koko joukon ohi albumiykköseksi. Suurin suomalaishitti oli Hausmyllyn Se mustamies yllättävänä seuraajanaan Ne Luumäkien Onnellinen perhe.

Vuoden menestyjistä Spotifysta puuttuvat De La Soulin Ring Ring Ring (#8), London Boysin Sweet Soul Music (#9), The KLF:n lukuisat hitit ja jo viimeksi mainittu Raptori. Kappaleiden järjestys ei noudata listamenestystä, vaan vuosilistasijoitus on tuossa suluissa ennen levyn nimeä.

1991 Suomi Top 40

(6) Metallica: Enter Sandman
(4) Guns n’ Roses: You Could Be Mine
(12) Ne Luumäet: Onnellinen perhe
(46) Neljä ruusua: Elämä
(35) Samuli Edelmann: Pienestä kii
(2) Roxette: Joyride
(34) Bryan Adams: Can’t Stop This Thing We Started
(20) Chris Isaak: Blue Hotel
(24) Julee Cruise: Falling
(37) Popeda: Punaista ja makeaa
(19) Kurre: Jäit sateen taa
(32) Sielun veljet: Laatikoita
(5) Inner Circle: Bad Boys
(3) Michael Jackson: Black or White
(11) Erasure: Love to Hate You
(7) Hausmylly: Se mustamies
(31) Kikka: Onnen nainenkin silloin vasta saa
(51) Suurlähettiläät: Pitääxunaina?
(25) Genesis: No Son of Mine
(30) U2: The Fly
(26) Guns n’ Roses: Live and Let Die
(42) Alice Cooper: Hey Stoopid
(27) Pojat: Pasi Virtanen
(22) Juice Leskinen Grand Slam: Pienestä pitäen
(23) Ressu Redford: Kato mitä sä teit
(53) Extreme: More than Words
(33) R.E.M.: Losing My Religion
(36) Metallica: The Unforgiven
(17) Enigma: Sadeness Part 1
(39) Hector: Juodaan viinaa
(14) Samuli Edelmann: Peggy
(47) Pedro’s Heavy Gentlemen: Miljoonan markan pakarat
(38) Topi Sorsakoski: Haavekuva
(15) Chris Isaak: Wicked Game
(1) Bryan Adams: (Everything I Do) I Do It for You
(13) Roxette: Fading Like a Flower
(18) Eppu Normaali: Lensin matalalla 2
(16) Kolmas nainen: Elämän tarkoitus
(21) Dire Straits: Calling Elvis
(10) Guns n’ Roses: Don’t Cry

Kivinokka nousuun

Radiolistaa skannaillessa on tapana keskittää huomio vauhdikkaimpiin kohoajiin, mutta kyllä maltillisellakin edennällä voi yltää kärkeen asti. Esimerkiksi Stigin Lupasit et kelpaan näin on puolisalaa hiipinyt kolmoseksi eli miehen toiseksi peräkkäiseksi Top 3 -radiohitiksi. Ihan mukavaahan se on, että suuri joukko kuuntelijoita tuon tuosta kuulee biisin avausvirkkeen ”Se oli ilta niin ihmeellinen, kun Kivinokas kohdattiin”.

Jonne Aaronin ekaa soololevyä ei juuri radiossa soitettu, mutta Yksin-ykköshitin jatkoksi Ota mut nousi tänään 12-7. Haloo Helsinki! tuskin saa jatkoa paalupaikoilleen, vaikka Kuussa tuulee eteni sekin 16–9 – kahdella edellisellä listalla se tuli alaspäin. Bändin kahdelta peräkkäiseltä albumilta on irrotettu kolme radiolistan ykköstä.

Muutoin merkittävät petraajat tulevat ulkomailta: Major Lazerin Lean On 14–6, Years & Yearsin King 19–10 ja Kygon Stole the Show 33–19. Viime viikon 80. sijalta 27:nneksi harppasi norjalaisen Matoman remiksaus The Notorious B.I.G.-vainaan biisistä Old Thing Back, joka alkujaankin julkaistiin vasta postuumisti kahdeksan vuotta sitten. Uusi versio on myös latauslistan sijalla 28.

Nousu 2.0

Viikon näyttävimmästä liikkeestä albumilistalla vastasi Aste, jonka 2.0 harppasi 29. sijalta seitsemänneksi. Noin hyviin asemiin vaaditaan muutakin kuin suoratoistoa, jossa kiinnostus oli havaittavissa jo aiemmin. 2.0 alkaa kaksi vuotta (!) vanhalla Spaceman-sinkulla ja sisältää myös pari viime vuonna latauslistalla käväissyttä raitaa. Miehen edellinen albumi Sirkus palaa (2012) ei jaksanut listalle lainkaan.

Lukuisat etenijät vievät muutoinkin huomion uutuuksilta – esimerkiksi Pitbullin Globalization on 15. listaviikollaan ylempänä (#14) kuin koskaan. Debyyteistä korkein on duo Chydeone x Leo Luxxxus (#20). Chydelle numero on paras sitten MC Nikke T:n parhaiden päivien lähes neljännesvuosisata sitten. Noiden aikojen hengessä Force100 laitettiin myyntiin c-kasettina.

Merkitsen arkistoihini myös midprice-listalta sellaiset äänitteet, joita ei ole näkynyt päälistalla. Nyt kakkosena debytoinut Lauri Tähkä & Elonkerjuun Kerjuuloota ei kuitenkaan kelpaa kirjattavaksi, sillä kyseessä on fanitavaralla runsautettu versio Tänään ei huomista murehdita -albumista (2009). Alkujaan noin viidelläkympillä kaupattua pakettia on tarjottu nyt ostajille vaivaisella viitosella ainakin Kodin Ykkösissä.

Kärjistetty kärki, huiputettu huippu

Nightwishin albumin vastaanotosta maailmalla on kuultu paljon hyviä uutisia. Klikkausjournalismia seuraavat ovat saattaneet pitää uutisia liiankin hyvinä, jos sattuvat mieltämään tiettyjen sanojen merkityksen hieman toisin. Ja siihenhän kunnon klikkausotsikko perustuu, semantiikan rajoilla tasapainotteluun.

Kun itse sanon levyn nousseen listakärkeen, tarkoitan ykkössijaa. Kärkipäähän on venyvämpi käsite, johon ehkä jopa listan kokonaismitta vaikuttaa. Viitossija epäilemättä on kärkipäätä Top 100:ssa, mutta onko Top 10:ssä? Kärkisijoille tarkoittaa suunnilleen samaa. Paitsi kun Helsingin Sanomat otsikoi ”Nightwishin levy nousi listan kärkisijoille 12 maassa”, mielessä kuplii käsitys kärkisijasta, siis ykkössijasta, koska puhutaan useasta maasta.

STT:n otsikossa maltettiin puhua kärkikymmeniköstä, johon useissa maissa yllettiinkin. Mutta Yle X, MTV ja Iltalehti hekumoivat kursailematta kärkeen-sanalla, joka ei viitannut ykkössijaan. Iltalehden mukaan ”Nightwishin albumi nousi kärkeen myös Saksassa”, kun se oli debytoinut kakkosena Farid Bangin takana. Tähän asti parhaat albumilistasijoitukset siis ovat #1 Suomi, Tsekki, #2 Saksa, Sveitsi ja #3 Norja, Alankomaat.

Otsikointi on pannut miettimään myös huippu-sanan olemusta. Listahuippu on mielestäni listakärki eli ykkössija, mutta tokihan senkin sivumerkityspotentiaalia kuuluu venyttää mielikuvituksen äärirajoille. Kun Endless Forms Most Beautiful ylsi sinänsä hienosti USA:n listan 34:nneksi, niin Radio Nova väänsi tiedon muotoon ”Nightwishin uutuusalbumi aloitti komeasti Yhdysvalloissa — huippusijoitus”. Sitä on klikattu Amppareiden Nightwish-otsikoista kaikkein eniten. Fanfaari!

Flopsville U.S.A.

MTV3:n Tähdet tähdet -sarjan seuraavan jakson teemana on Motown-soul. Biisivalintoja ei ole vielä julkistettu, mutta kuulemme mitä tahansa, niin tuskin kuulemme Suomen listoilta tuttuja hittejä. Vaikka meilläkin on jo pitkään osattu glorifioida Chicagossa 1959 perustetun levy-yhtiön kulta-aikoja, niin noina kulta-aikoina suomalaisten kiinnostus jäi minimaaliseksi.

Top 40 -singlelistallemme eksyneet äänitteet on äkkiä lueteltu. Vuonna 1966 The Four Topsin Reach Out I’ll Be There (#32), vuonna 1967 The Supremesin The Happening (#25), vuonna 1973 The Temptationsin Papa Was a Rollin’ Stone (#28). Sitten tulivat yhtiön ainoat täkäläiset listaykköset, Stevie Wonder ja Lionel Richie. Kuka mahtaa olla heidän jälkeensä Motownin menestynein albumiartisti Suomessa? Vuonna 1989 yhdeksänneksi noussut Bruce Willis!

Niistä legendaarisimmista Motown-löydöistä soolo-Diana Ross, Marvin Gaye, Gladys Knight, Edwin Starr ja Michael Jackson tilastoituivat vasta myöhemmin muiden firmojen nimissä. Muun muassa Smokey Robinson ja Martha Reeves odottavat yhä ensimmäisiä merkintöjään, sikäli kun odottavat.

Kaunis muoto, ruma tilasto

Nightwish otti odotetusti uuden albumilistan paalupaikan. Kun ykkösiä on jo seitsemän, ansioluettelon luulisi näyttävän upealta, mutta bändin jatkuvat tilkejulkaisut studioalbumien välissä tekevät kokonaisuudesta sottaisen. Toissavuotinen livepaketti Showtime, Storytime elpyi uutuuden imussa parhaalle sijalleen 23:nneksi. Britanniassa Endless Forms Most Beautiful debytoi 12:ntena, mikä on suomalaislevylle historian toiseksi paras tulos.

Pate Mustajärven ilmaantuminen neljänneksi tarkoittaa sitä, että hänellä on 2000-luvulla enemmän Top 10 -merkintöjä soolona (6) kuin Popedassa (5). Sijan 31 Matti ja Teppo muistuttavat kovasti Popedaa siinä, että juhlakokoelmia pukkaa viiden vuoden välein – ainakin nimellisesti. Tosiasiassa duon 45-vuotisjuhlalevy julkaistiin kuusi vuotta myöhemmin kuin hienosti listakakkoseksi yltänyt 40-vuotisjuhlalevy.

Jenni Vartiaisen Terra siirrettiin Top 50:stä midpriceen 77 listaviikon jälkeen. Sen häivyttyä ikäpresidenttikisassa näkyy jo selvästi striimauksen vaikutus: pisin tilastotaival on ulkomaisilla Spotify-suosikeilla kuten Ed Sheeran, Sam Smith ja Sia. Smith alkaa jo uhkailla Britney Spearsin esikoislevyn ennätystä siinä, kuinka kauan albumilistalla voi roikkua käymättä koskaan Top 10:ssä.

Suudelman hidas vaikutus

Rihannalla on hyvä viikko, sillä Four Five Secondsin radiolistan kakkossijan jatkoksi Bitch Better Have My Money debytoi latauslistan kärjessä. Sen takana kolmossijalla jatkuu robinschulz-ilmiö: belgialainen dj Lost Frequencies remiksasi ja nopeutti Easton Corbinin kantriballadin Are You with Me ja julkaisi sen omissa nimissään. Tuleeko yhtä iso hitti kuin Prayer in C:stä?

Radiolistalla ottivat näyttävät loikat 20 soitetuimman joukkoon Stigin Lupasit et kelpaan näin (26–8) ja Arttu Wiskarin Kun me diskossa suudeltiin (21–9). Jo viime vuonna julkaistusta Wiskari-biisistä tuli lopultakin arkistokelpoinen hitti. Ja kas: korkeimmalla uutuudella (#40) laulaa aiemmin radioiden hyljeksimä Justin Bieber! Kyseessä on vierailu Where Are Ü Now -singlellä, jonka esittäjäksi merkitään eri paikoissa joko duo Jack Ü tai sen nimekkäät jäsenet Skrillex & Diplo.

Lakkasin maaliskuun lopussa ynnäämästä albumilistapisteitä 2014-vuosilistaan, joten nyt vain odotellaan että latauslistan loppupään roikkujat Sian Chandelier ja Jari Sillanpään Sinä ansaitset kultaa suvaitsevat häipyä. Sillanpää tosin kartuttaa yhä merkittävästi radiosoittosaldoaankin. Roy Orbisonin siirsin sovinnolla 2015-osastoon odottamaan tulevan albumin pisteitä.

Merkkikuukausi 4/2015

Sarjassa juhlitaan artisteja, joiden ensikäynnistä Suomen listoilla tulee tässä kuussa kuluneeksi pyöreähköjä vuosia.

50 vuotta: Seppo Hanski
50 vuotta: The Hep Stars
Sisarukset Anna, Janus ja Pinja olivat listatuttuja etenkin 1990-luvulla, mutta perheen ykkössinkuista (Dona Dona ja Erehdyin kerran) vastasi isä-Seppo. Abba-Bennyn aiempi bändi The Hep Stars nettosi 11 singlelistamerkintää vuosina 1965–68.

45 vuotta: Chicago
I’m a Man -singlestä alkanut tilastokarriääri oli epätasainen eivätkä sinkkujen ja albumien menestys tuntuneet korreloivan lainkaan, mutta ylettyi vuoteen 2003.

40 vuotta: Eija Sinikka
40 vuotta: Labelle
Oman aikansa tyttöenergiaa levittivät tehokkaimmin hitit Kanssasi sun ja Lady Marmalade.

30 vuotta: Bogart Co.
30 vuotta: Modern Talking
Kyllä, All the Best Girlsistä ja You’re My Heart You’re My Soulista on 30 vuotta. Niitä seurasivat monenlaiset listatapahtumat, etenkin jos huomioidaan 90-luvun jatkokokoonpanot Sound of R.E.L.S. ja Blue System.

25 vuotta: Snap!
25 vuotta: Michael Bolton
Viisivuotisen, tyylilajissaan laadukkaahkon Snap!-hittiputken aloitti The Power. Michael Bolton oli jo 37-vuotias ilmaantuessaan listoillemme, mutta saavutti seuraavana vuonna Time, Love & Tenderness -albumillaan kolmossijan.

20 vuotta: Lisa Nilsson
Vaikka moni tuntuu tietävän Nilssonin vain Aki Sirkesalo -dueton Mysteriet laulajana, hän on saanut kaksi kokoelmaansa listamme kuutossijalle. Eka merkintä tuli 24-vuotiaana Till Morelia -albumilla.

15 vuotta: Gregorian
Tämmöistäkin. Saksalainen popklassikoita kirkkolaulava projekti juhli Top 10:ssä kolmella Masters of Chant -albumilla.