Yksi hupaisimmista musiikkijournalismin tehokeinoista on niputtaminen. Esimerkiksi sellainen, että suomalaisten vahvojen naisartistien menestyksestä puhuttaessa mainitaan Jenni Vartiainen, Chisu ja joku oma/kaveripiirin neverheard-suosikki. (Tai ehkä yleisemmin joku, josta kaveripiiri kohkaa niin paljon, että toimittaja oikeasti luulee hänen olevan merkittävä/suosittu.) Eräästä näytteestä kirjoitin taannoin täällä.
Aika pitkälle vietyä niputtamista edusti myös tänäisen Helsingin Sanomien juttu ensi kesän konserttivieraista. Tokihan supertähti-sana on pitkään potenut huimaa inflaatiota, mutta että Björk toistuvasti rinnastetaan sen avulla Madonnaan ja Bruce Springsteeniin... huokaus. Ei kai sen perusteettomuuden puolesta tarvitse ruveta latomaan numeroita tiskiin, eihän?
Kun Björkin levymyynti oli korkeimmillaan 90-luvun puolivälissä (eikä silloinkaan kovin korkealla), hänen ei voi sanoa saaneen supertähden vastaanottoa konsertoidessaan Porissa. Sekä Hesarissa että Ilta-Sanomissa näkyy kirjoitetun, että elokuinen Flow-keikka olisi Björkin eka esiintyminen Helsingissä, mutta minä ainakin näin hänet Lepakossa kesäkuussa 1989 The Sugarcubesin vokalistina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti