tiistai 18. elokuuta 2026

Virallisesta virattomaksi

Musiikkibisneksessä on asetuttu tekoälyä vastaan muun muassa siten, että usea taho on vaatinut toimia, joilla estettäisiin tekoälybiisien nousu virallisille listoille. Idean toteutuskelpoisuudessa on tietysti monta kysymysmerkkiä, muun muassa noiden virallisten listojen todellinen arvovalta. Vaatimushan ei ylettyisi esimerkiksi Spotifyyn, josta Jussi Mäntysaari totesi Substack-kommentissaan: ”Se on kuitenkin lista jota esimerkiksi Suomessa yksinomaan seurataan”.

Yksinomaan on aika tylppä ilmaus, mutta ihan hyvin perusteltavissa. Spotify-tilastot ovat nopeita, laajoja ja numerotiedoiltaan avoimia. Arvaamme kaikki syyn sille, miksi miljoonia tavoittelevien lukujen rinnalle ei tarjota yhtä avoimesti fyysisen albumilistan myyntidataa. Päivittäislistat ovat myös taivaan lahja levyfirmojen tiedottajille, jotka kaivavat aina numeromassasta esiin ne edustavimmat sijoitukset.

Kenelle Suomen virallisia listoja sitten enää laaditaan – paitsi minulle (enkä minäkään niistä kaikista piittaa)? Ainakin ulkomailta tavoittaa kohtalotovereita, joille uusi viikkotilasto on aina lenkki pitkään yhteismitalliseen ketjuun, osa historiaa. Päivittäislistat ovat ketjulle vain häiriöksi. Brittilistaguru James Mastertonin analyyseistä löytyy harvoin Spotify-viitteitä – osittain siksi, että sivuston search the site -palikka ei toimi. Sama tunnelma on Ukmixin keskustelupalstoilla.

Suomen virallisia listoja ei ole enää ikiaikoihin näkynyt missään printtimediassa (kertokaa jos on), ja jopa Billboard on karsinut omia tulostuksiaan karskilla kädellä painetusta versiosta. USA:ssa ja Britanniassa niiden kulttuurillinen status on kuitenkin yhä merkittävä, jos tilannetta vertaa pienempiin ja perinteettömämpiin markkina-alueisiin. Briteissä virallisuuden profiilia kohotti äskettäin se, kun Sam Fenderin ja Olivia Deanin single Rein Me In rikkoi 73 vuotta vanhan ykkösviikkoennätyksen.

4 kommenttia:

  1. Itseäni kiinnostaa nykyään virallisista listoista lähinnä fyysinen albumilista. Varsinainen albumilista on mennyt todella tylsäksi, kun samat levyt roikkuvat mukana jopa satoja viikkoja. Singlelistan kohdalla taas häiritsee laadintaväli (monien kappaleiden sijoitukset kärsivät, kun ensimmäinen viikko on kuusipäiväinen) ja remixien yms. yhdistämättömyys alkuperäiseen (viime kuukausina tästä ovat kärsineet ainakin "Kui paljon", "Sydän on rikki" ja "Dracula"). Jälkimmäistä käytäntöä en ole koskaan ymmärtänyt, ja se näyttää koskevan kultalevyjäkin – tosin ne taitavat kiinnostaa vielä harvempaa kuin virallinen singlelista.

    VastaaPoista
  2. ChartMasters palvelu laskee AOD (Audio on-demand) -kokonaistriimit kehittämällään matemaattisella algoritmilla, joka laajentaa puuttuvat tiedot pääasiassa Spotifyn julkisten datalähteiden pohjalta. Koska Apple Music ja Amazon Music pitävät kuuntelukertansa salassa, sivusto ei käytä suoraa dataa vaan markkina-analyysiin perustuvia suhdelukuja: 1.Spotifyn markkinaosuus erimaissa 2. Eri genrejen ja kohdeyleisön suosion eri alustoilla 3. Historiallinen data ja viralliset sertifikaatit. (lähde Googlen tekoäly).
    Sitten asiaan: Chartmastersin datan perusteella yli 90 % suomalaisista käyttää spotifya striimaamiseen, kun taas briteissä osuus on noin 50-55 %. Ei siellä ole samanlaista Spotify-dominassia kuin meillä. Hip hop faneilla on Apple Music lähes yhtä yleinen kuin Spotify. Country ja oldies rock fanit suosivat Amazonia ja ovat muutenkin iäkkäämpiä Amazonin kokonaispalvelun käyttäjiä. Suomessa on vaan Spotify.
    Sami

    VastaaPoista
  3. Vaikka markkinaosuus on pienempi, niin juuri tuon tiedon avoimuuden takia Spotifylla luulisi olevan isompi rooli esimerkiksi Ukmixin keskusteluissa. Tai ehkä onkin, seuraan sitä nykyisin vähemmän.

    VastaaPoista
  4. OCC julkaisee joka toinen päivä midweek-listaa, jossa kerrotaan aina siihenastinen tilanne kyseisellä viikolla. Myös myyntilukuja ainakin kärkipään osasta näillä listoilla julkaistaan. Tämä tulostus näyttää olevan listafaneille tärkeämpi kuin Spotifyn päivälistat. Sitten vielä UK:ssa suosiota mittaava yksikkö on sales equivalent streams, tämä laskelma erottaa kuukausimaksulliset ja mainosrahoitteiset striimit toisistaan eri kertoimilla ja ne lisätään vielä mahdollisiin myynteihin, jolloin syntyy sales equivalent. Platinalevyn saa kun sales equivalent on 600 tuhatta. Ei siellä juuri puhuta puhtaista striimeistä, mitä spotify tarjoaa. Lukekaapa joskus huvikseen Alan Jonesin viikkoraportteja: Sales mainitaan kymmeniä kertoja.Sales equivalent streams eli striimit myyntilukuina kerrotaan molemmista listaykkösistä. Puhtaita striimejä ei mainita kertaakaan.
    Tässä olisi kolme syytä, miksi brittejä ei spotifyn listat kiinnosta niin paljon kuin suomalaisia: 1. Spotifylla ei ole samanlaista dominessia, lähes monopolia UK:ssa kuin sillä on Suomessa. 2. OCC tarjoaa listafaneilla Spotifyn päivälistoja mielenkiintoisemman tuotteen. 3. Britit eivät ole hirveän kiinnostuneista puhtaista striimimääristä, mitä spotify tarjoaa.
    Sami

    VastaaPoista