The Greatest Night in Pop on katsottu ja niin sisällökkääksi havaittu, etten tässä aiokaan referoida laulajien valintaprosessia. Paitsi sen verran, että Huey Lewis astui viime vaiheissa tuuraamaan pois jättäytynyttä Princeä, jota Purple Rain -huumassa suostuteltiin mukaan monin keinoin.
Biisin 21 soololaulajasta korkeimmalla urakaarellaan tammikuussa 1985 liitelivät Lionel Richie, Tina Turner, Cyndi Lauper ja Bruce Springsteen. Jokainen kukoisti edellisenä vuonna menestyneimmillä albumeillaan, joilta yhä lohkottin hittejä. Myös Stevie Wonder ja Daryl Hall & John Oates ylsivät singleykkösiksi vuonna 1984, Billy Joel ja Kenny Loggins edellisenä.
Dionne Warwickin, Diana Rossin, Willie Nelsonin ja Kenny Rogersin tuoreimmat listamerkinnät olivat niin ikään useiden muistissa, mutta Ray Charles, Bob Dylan ja Paul Simon otettiin sisään legendastatuksella. Michael Jackson oli vaisusti mukana The Jacksonsin huonoimmalla albumilla Victory, jonka mukaan nimetty kiertue oli kuitenkin kuuma puheenaihe, koska sillä kuultiin ensi kertaa livenä Thrillerin hittejä.
34 ikävuodesta huolimatta Huey Lewisin cv oli porukan hatarimmasta päästä, hänhän nousi Suomen listoille vasta seuraavana syksynä leffasuosikilla The Power of Love. Steve Perryn Journey-yhtyekin tunnettiin täällä huonosti, mutta nykyisin tv:n elvyttämä Don’t Stop Believin’ on koko USA for Africa -tähdistön striimatuin kappale lähennellen Spotifyssa kahta miljardia.
Aikamoisia staroja jätettiin pelkkään kuororooliin kuten Smokey Robinson, Bette Midler, Harry Belafonte ja Lindsey Buckingham, jonka nimmari hallitsee videon alkuplanssia. Jotkut ovat ihmetelleet, mitä Dan Aykroyd teki siellä, mutta hänellähän oli kunniakas musaura The Blues Brothersin riveissä. Briefcase Full of Blues -albumi (1978) nousi ykköseksi ja sisälsi Aykroydin vokaloiman hitin Rubber Biscuit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti