Tänään julkaistavalla virallisella singlelistalla huomioidaan ensimmäistä kertaa biisien kuuntelu ”tilauspalveluissa” eli käytännössä Spotifyssa. Musiikkituottajien tiedotteessa Elastinen on laitettu hehkuttamaan päätöksen onnistuneisuutta, ja Yle X:n uutisessa Musiikkituottajien Tommi Kyyrä kertoo, kuinka manipulointiyrityksiä pyritään estämään.
Oikein ja ei-niin-oikein. Spotify-kulutus ja mahdolliset kaltaisensa ansaitsevat virallisen ylöspanijan, etenkin kun Spotifyn oma top lists -palvelu on hämärä eikä sisällä arkisto-ominaisuutta. Vaikka Kansallinen Radiotutkimus näytti sille hiljattain kovin matalia lukemia mainosmediana (suhteessa radioon), se on kuitenkin dominoiva tekijä hitaasti Suomessa kasvaneeseen digimyyntiin verrattuna.
”Spotifysta ja striimauspalveluista yleensä on tullut tosi merkittävä uudenlainen tapa kuunnella musiikkia”, toteaa Elastinen. Joo, mutta levymyyntilistat eivät ole ikinä mitanneet, mitä kuunnellaan, vaan mitä ostetaan. Jos tuo erottelu tuntuu nillitykseltä, niin katsokaapa jokainen levyhyllyjänne. Montako kertaa olette kuunnelleet eniten kuuntelemaanne levyä, entä vähiten kuuntelemaanne? Esimerkiksi minun Itunes-kirjastossani eräällä biisillä on 74 soittokertaa, monilla vuosia sitten ladatuilla vain pari kolme.
Ehkä tuolla ei ole merkitystä muille kuin minulle, jolla on vuosikymmenten arkistot suomalaisista listasijoituksista, ja tähän asti yksi sarake on aina kertonut sinkkujen/biisien myynnistä eikä mistään muusta. Johdonmukaisuuden nimissä tuohon sarakkeeseen pitäisi tästedes merkitä sijoitus Latauslistalla, joka edelleen jatkaa olemassaoloaan ja muuttuu nyt huomattavasti kiinnostavammaksi vertailukohdaksi singletilastolle.
Listahistoriasta muuten löytyy yllättävä esikuva Spotify-tilastoinnille. 1970-1980-luvuilla koottiin jukebox-listaa, joka kartoitti 7-tuumaisia vinyylisinkkuja pyörittävien levyautomaattien soittomääriä. Siinäkään hommassa ei maksettu äänitteistä, vaan kuuntelusta. 50-pennisellä yksi biisi, markalla kolme.
Naurettavaa. Jos Spotify-kuuntelut otetaan listalle mukaan, pitäisi laskea vain yksi kuuntelukerta kuuntelijaa kohden.
VastaaPoistaBillboard Hot 100 -listallehan lisättiin vähän aikaa sitten myös striimaukset. Tämän viikon ykkönen "We Are Young" olisi aiemmilla säännöillä jäänyt selkeästi kakkoseksi.
Maailma muuttuu, onneksi listakin.
VastaaPoistaVanhalla sinkkulistalla pääsi jopa ykköseksi kun eräskin firma osti 90-luvulla kasan tilaustyönä tehtyjä mainossinkkuja vähittäisliikkeestä.
2000-luvulla listasijaan riitti kun käytti sata euroa iTunesissa ostoksiin ja summasta palautui lisäksi isoin osa takaisin iTunesin maksamina korvauksina.
Pitkästä aikaa lista näyttää mistä suomalaiset oikeasti pitävät. Sillä ei ole mitään merkitystä käyttääkö kuluttaja rahansa ostamalla, vuokraamalla vai striimaamalla. Pääasia, että jälkipolville jää tieto siitä mikä musiikki suomalaisten mielestä on hyvää.
En tiedä, voiko listasta sanoa, että se aukottomasti kuvaa suomalaisten musiikkimakua. Käsittääkseni monet Spotifyn käyttäjät kuuntelevat sieltä musiikkia myös kokeilumielessä, jopa artisteilta, joista eivät ole koskaan kuulleetkaan. Sen sijaan en usko, että kovin moni lataisi maksullista kappaletta, jota ei ole aiemmin kuullut (paitsi ehkä suosikkiartisteiltaan).
VastaaPoistaSpotifyn avulla listan manipulointi on vähintään yhtä helppoa kuin latausten tai CD-singlejen avulla. Kuka tahansa voi kuunnella saman kappaleen useaan kertaan (tässä tapauksessa kymmeneen), maksamatta siitä mitään. Milloin mahdetaan nähdä parin vuoden takaisen Operaatio Spotifyn kaltainen kampanja, joka nostaa yllättävän kappaleen listaykköseksi?
Digitoday-sivustolla tänään julkaistun uutisen mukaan The Voice of Finland -esityksiä aletaan julkaista Spotifyssa ja niiden kuuntelumäärät tulevat ratkaisemaan ohjelman tuloksista kolmasosan (yhtä paljon kuin tuomariäänet ja katsojien äänet). Uskon, että tulevina viikkoina kyseiset esitykset nousevat listalla hyvinkin korkealle.
En muista aivan tarkkaa suhdetta, mutta suunnilleen 250 striimausta vastaa listalla yhtä biisinlatausta. Ainakin alunperin oli puhe, että yhdeltä käyttäjältä 5 kuuntelua on maksimi listalle, joten 50 käyttäjää tarvitaan vastamaan yhtä euron arvoista latausta. Jatkossa listalle tarvitaan arviolta 200 latausta ja se tarkoittaa noin tuhatta käyttäjää kuuntelemaan biisiä. En ymmärrä miten Spotifyn avulla listan manipulointi olisi muka helpompaa kuin ennen.
VastaaPoistaSpotifyn alkuaikoina Juna Kulkee -tyylinen manipulointiyritys oli mahdollista, mutta tuskin enää nykyään. Eikä sitäkään biisiä onnistuttu saamaan tavoitten mukaisesti koko Spotifyn ykköseksi, ei edes TOP10:een. Tällä hetkellä Suomen Spotifyn ykkössija vaatii 100.000 kuuntelua viikossa, joten manipulointiurakka kuullostaa sanoisinko haasteelliselta.
TOP100 sijakin vaatii 20.000 striimausta ja jos edes yksi V.O.F kandidaatti siihen yltää ennen kisan finaaleja, niin olen positiivisesti yllättynyt uusien artistien voimasta.
Käsittämätöntä, että joku hikinen spotify otetaan virallisiin listoihin mukaan. Henkilökohtaisesti en ole koskaan luottanut spotifyn omiin tilastoihin ja nyt ne vähintäänkin epäilyttävät tilastot ovat merkittävänä osana oikeita tilastoja.
VastaaPoistaVaikka Spotify-luvut olisivat noin isoja, niin "kansan ääni" - ja "suomalaiset oikeasti pitävät" -retoriikka on vähän yliammuttua. KRT:n mukaan vain joka neljäs suomalainen on kokeillut palvelua ja viikkotavoittavuus on yhdeksän prosenttia. Tarkemmin tästä Markkinointi & Mainonnan 6/2012 artikkelissa.
VastaaPoistaKun Spotify-striimaukset päätettiin lasketa mukaan virallisella singlelistalla niin mun kohdalla mieleen iski heti kesä 1999, kun päätettiin elävöittää singlelista radiosoitolla. Tuo kokeilu epäonnistui ja lopetettiin noin vuoden kuluttua. Mielestäni striimauksien mukaan laskemien on ihan vertailukelpoinen menneeseen singlelistaan joka sisälsi radiosoitot. Kumpikaan tapa ei kuulu singlelistalle, joka nyt yhtä hyvin voisi muuttaa nimensä esim. Suomen viralliseksi hittilistaksi, koska enemmin tai myöhemmin lista tulee täyttymään kappaleista jotka eivät ole edes single-julkaisuja. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa jossa erään artistin (Veronica Maggio) uuden levyn kaikki 11 kappaletta olivat samaan aikaan listalla Top 30:n joukossa puhtaasti Spotify-striimien avulla.
VastaaPoistaKun vertailee tämän viikon uutta singlelistaa ja latauslistaa niin monta sellaista kappeletta joka oli jo laskussa nousi taas korkealle koska niitä kuunnellaan Spotifysta kun puolestaan latauslistalta löytyy kappaleita jotka joita ei edes löydy Spotify-palvelusta (Emma Salokosken Veden alla löytyy ainoastaan Kuorosota-versiona) tai ovat artisteilta joiden kohderymä ei välttämättä tarvitse Spotifyta koska he kunntelevat kappaleensa muualta - radiosta, levyltä, omalta iPodiltaan... (tähän kategoriaan kuuluu m.m. Poets of the Fall ja listalle noussut Kent) Sen sijaan listalle saadaan takaisin jo menneitä hittejä David Guetalta ja Sean Paulilta sekä ensimmäinen listatilastointi Skrillexiltä jonka myynti on täysi floppi kun vertailee Spotify-suosioon.
Vaikka vain joka neljäs olisi kokeillut palvelua, niin sekin on paljon enemmän kuin kuolevan latauskaupan kokeilijoiden määrä. Vihdoinkin olemme vuosikymmenten odottelun jälkeen saamassa Suomeen hittilistan, jonne ei pääse parinkymmenen sinkun myynnillä.
VastaaPoistaRadiosoittojen lisäys ei vertailuna toimi, koska radiosoitot olivat kiinni ainoastaan muutamasta musiikkipäälliköstä.
Suomalaiset eivät osta sinkkuja, joten nyt alkava systeemi on ainoa mahdollisuus saada Suomeenkin toimiva hittilista. Ainakaan minä en halua olla kehityksen tiellä, vaan auttaa sitä.