Kesäkuun Top 30

Kesäkuussa Listablogin Facebook-sivuilla listattiin kääntämättömiä käännöshittejä eli suomalaisten tekemiä ulkomaisten biisien englanninkielisiä covereita.

1. Ville Valo & Natalie Avelon: Summer Wine (2007)
2. Kisu: Stop the Music (1981)
3. Nightwish: Over the Hills and Far Away (2001)
4. Bomfunk MC’s ft Jessica Folcker: Something Going On (2002)
5. Hurriganes: Blue Suede Shoes (1974)
6. Nightwish: Walking in the Air (1999)
7. Antti Einiö & The Islanders: Farmer John (1964)
8. HIM: Solitary Man (2004)
9. Hurriganes: Do You Wanna Dance (1974)
10. Danny & The Islanders: East Virginia (1964)

11. Sound of RELS: Raising My Family (1995)
12. Hurriganes: Tallahassee Lassie (1975)
13. Pedro’s Heavy Gentlemen: Romany Violin (1982)
14. Harri Marstio: Tennessee Waltz (1983)
15. Teddy & The Tigers: A Tribute to Buddy Holly (1979)
16. Negative: My My, Hey Hey (Out of the Blue) (2005)
17. Leningrad Cowboys: Those Were the Days (1992)
18. Ari Koivunen: Piano Man (2007)
19. Mighty 44: Push It (2003)
20. Hanoi Rocks: Up Around the Bend (1984)

21. Teddy & The Tigers: Dancing Shoes (1978)
22. Rasmus: Ghostbusters (1996)
23. Horsepower: TNT (1992)
24. Teddy & The Tigers: Blue Moon of Kentucky (1978)
25. Smack: Paint It Black (1986)
26. Kirka: Born to Be Wild (1986)
27. Pave Maijanen: Fever (1975)
28. Club for Five: Brothers in Arms (2009)
29. Karo: Blue Bayou (1998)
30. The Valkyrians: Rankin’ Full Stop (2006)

Heinäkuun Top 30:ssä listataan isoimpia hittejä, joiden esittäjä tai bändin vokalisti oli vähintään 50-vuotias kappaleen ilmestyessä. Yksi per esittäjä.

A:sta Ä:hän #15

Listablogin kesäsarjassa luetellaan vuosien 1961–2015 menestyneimmät hitit sen mukaan, millä kirjaimella kappaleen nimi alkaa. Viimeinen osa kertoo kunkin kirjaimen ykköshitin.

A #15
Madonna: AMERICAN PIE (2000)
B #15
Eiffel 65: BLUE (DA BA DEE) (1999)
C #15
Gibson Brothers: CUBA (1979)
D #15
O-zone: DRAGOSTEA DIN TEI (2004)
E #15
Survivor: EYE OF THE TIGER (1982)
F #15
Scooter: FIRE (1997)
G #15
Mika: GRACE KELLY (2007)
H #15
Kirka: HENGAILLAAN (1984)
I #15
Katy Perry: I KISSED A GIRL (2008)
J #15
Juha Vainio: JUHANNUSTANSSIT (1965)
K #15
Danny: KESÄKATU / HILJAINEN KITARA (1967)
L #15
Anastacia: LEFT OUTSIDE ALONE (2004)
M #15
Jonna: MINTTU SEKÄ VILLE (1983)
N #15
Kai Hyttinen: NOSTA LIPPU SALKOON (1974)
O #15
Rihanna: ONLY GIRL (IN THE WORLD) (2010)
P #15
Apulanta: PAHA IHMINEN (2008)
Q #15
Depeche Mode: A QUESTION OF LUST (1986)
R #15
George McCrae: ROCK YOUR BABY (1974)
S #15
Jackpot: SING MY LOVE SONG (1976)
T #15
JVG: TARKENEE (2015)
U #15
Diana Ross: UPSIDE DOWN (1980)
V #15
Kasmir: VADELMAVENE (2014)
W #15
Linkin Park: WHAT I'VE DONE (2007)
Y #15
Cliff Richard & The Shadows: THE YOUNG ONES (1962)
Ä #15
Egotrippi: ÄLÄ KOSKAAN IKINÄ (2003)
Numero #15
Lukas Graham: 7 YEARS (2015)

Viides tripla

Albumilistalla nähtiin sesonkiin nähden harvinaisen kova kärkikamppailu, kun napikkain asettuivat Vesala esikoissooloineen ja viidellä edellisellä studiolevyllään ykkösenä komeillut Red Hot Chili Peppers. Pidemmän korren veti Vesala, joka täten ylsi viidentenä artistina himoittuun triplaan: ykkössija soolona, bändin jäsenenä ja Vain elämää -tähtenä. Muut neljä ovat Erin, Jonne Aaron, Jenni Vartiainen ja Pave Maijanen.

Vesalan albumijulkaisu heijastuu myös latauslistaan, jossa sen raitoja löytyy sijoilta 5, 11, 23 ja 28. Mielenkiintoinen debyyttikaksikko on Palefacen Emme suostu pelkäämään (#14) ja Tuure Kilpeläisen Autiosaari (#16). Kummankaan edelliseltä levyltä ei lohjennut listahittejä, ja kumpikin nähtiin viimeksi lataus/singlelistalla huhtikuussa 2011. Kyseessä oli Ipanapa-projektin tupla-a-single Kuningas Ei (Tuure) / Hiphoppii englantii (Pale).

Vesala ehti myös radiolistan korkeimmaksi uutuudeksi (Älä droppaa mun tunnelmaa #34). Striimilistalta nostan esiin sijan 40, jossa debytoi Robin Schulzin Heatwave. Siinä näet vierailee Akon, joka keräsi 13 hittimerkintää vuosina 2005-2012, mutta pysytteli ennen paluutaan poissa neljä vuotta.

A:sta Ä:hän #16

Listablogin kesäsarjassa luetellaan vuosien 1961–2015 menestyneimmät hitit sen mukaan, millä kirjaimella kappaleen nimi alkaa. Viimeinen osa kertoo kunkin kirjaimen ykköshitin.

A #16
Freeman: AJETAAN TANDEMILLA (1976)
B #16
Sabrina: BOYS (SUMMERTIME LOVE) (1987)
C #16
Middle of the Road: CHIRPY CHIRPY CHEEP CHEEP (1971)
D #16
Jenni Vartiainen: DURAN DURAN (2011)
E #16
Erkki Liikanen: EVAKKOREKI (1975)
F #16
Negative: FROZEN TO LOSE IT ALL (2004)
G #16
Inner Circle: GAMES PEOPLE PLAY (1994)
H #16
Jani Wickholm: HUKUN (2004)
I #16
Rainbow: I SURRENDER (1981)
J #16
Pave Maijanen: JANO (1985)
K #16
Danny: KUUSAMO (1976)
L #16
The Sweet: LITTLE WILLY (1972)
M #16
Lasse Mårtenson: MYRSKYLUODON MAIJA (1977)
N #16
Isac Elliot: NEW WAY HOME (2013)
O #16
Lasse Mårtenson: ON IHMEEN HYVÄ TULLA KOTIIN (1967)
P #16
Martti Vainaa & Sallitut aineet: PELIMIES (2005)
Q #16
Roxette: QUEEN OF RAIN (1992)
R #16
Danny: REBECCA (1968)
S #16
Madonna: SORRY (2006)
T #16
Reijo Taipale: TÄHDET MEREN YLLÄ  (1964)
U #16
Kaija Koo: UNIHIEKKAMYRSKY (1997)
V #16
Irwin Goodman: VIUHAHDUS (1974)
W #16
Dido: WHITE FLAG (2003)
Y #16
Mory Kante: YÉ KÉ YÉ KÉ (1988)
Ä #16
Eva Dahlgren: ÄNGELN I RUMMET (1989)
Numero #16
Nena: 99 LUFTBALLONS (1984)

Listan viihdearvo läikkyy

Kun muistelee, mikä aikoinaan sai kiinnostumaan poplistoista – mikä esimerkiksi Radio Luxembourgin britticountdownissa oli niin hienoa – niin Suomen nykyinen striimaus-Top 50 on lähes täydellinen pakkaus. Hauskaa kuvitella tilanne, jossa meillä olisi tämänhetkinen kulutustapa tarkkoine tulospalveluineen ja vaikkapa vuoden 1976 musiikkitarjonta. Mitähän kaikkea sieltä tilaston pohjasijoilta löytyisi, etenkin jos tarkkailussa olisi Spotifyn Top 200?

Yhteen ei kuitenkaan millään ylletä. Kun virallisia viikkotilastoja muinoin paljastettiin BBC Radio 1:ssä biisi kerrallaan, ne olivat tosiaan uutta tietoa, sillä dataa haalittiin vain seitsemän päivän välein. Nyt Striimatuimmat-listalla ei voi tapahtua mitään dramaattista, koska sen äkkinousut ehdittiin bongata Spotifyn päivälistalta ja setviä mediassa jo paljon aikaisemmin. Toisaalta yhden vuorokauden aikana vain harvoin ehtii tapahtua viihdyttäviä muutoksia – usein valtaosa biiseistä pysyy täysin paikallaan.

Vaikka You Tubessa maineeseen nousseen Arttu Lindemanin esikoissinkun Läikkyy ennätyksellista vastaanottoa ehdittiin ihmetellä jo alkuviikolla, niin Striimatuimmissa sen täysi voima näkyy vasta ensi viikon perjantaina – huomennakin varmaan jonkinlainen listasijoitus lohkeaa. Mutta jos Striimatuimpia ajattelee ajankuvana, jonka liikeratoja ja kaaria tutkitaan jälkikäteenkin kaikessa rauhassa, se on ehdottomasti paras hittitilasto, mitä Suomessa on koskaan ollut.

Parempi livenä kuin lavalla

Motörhead aloitti aikoinaan listauransa Suomessa viitoseksi nousseella konserttilevyllä No Sleep till Hammersmith (1981), ja nyt yhtye on taas kärkikymmenikössä livealbumilla Clean Your Clock. Välissä se on tuonut tilastoihin myös kaksi muuta elävää tallennusta vuosina 1988 ja 2012. Vaikka isompiinkin määriin on joku yltänyt (ynnäsin niitä pari vuotta sitten), Motörheadillä livemenestys suhteessa muuhun tuotantoon näyttää aika poikkeukselliselta.

Useammin kuin kerran kymppikärkeen konserttilevyllä päässeet artistit ovat yleensä platinasarjan suosikkeja kuten Hurriganes tai Nightwish. No, Jimi Hendrix pääsi kahdesti ja hän ei ole myynyt edes kultaa, mutta hänelläkin on yhteensä yhdeksän Top 10 -merkintää (Motörheadillä kuusi). The Rolling Stonesin neljä liveä muodostavat vain 16 prosenttia kaikista Top 10 -albumeista, joita on yhteensä 25. Iron Maidenin livet ovat nousseet sijoille 5, 5, 7, 5 ja 8 – kaikkiaan Top 10:ssä bändi on käynyt 22 albumilla.

Sen verran on syytä täydentää tuota toissasyksyistä katsausta, että sittemmin myös Neil Youngille on kertynyt viisi listalivelevyä (kun huomioidaan kaikki listasijat). Eric Clapton yltää niin ikään viiteen, jos summaan mahdutetaan Creamin konserttiäänite Live Cream (#10, 1970).

Älä moshaa, vaan hehku

Viikon albumilistan kärkipäässä oli taas tilaa vähän vaihtoehtoisemmillekin uutuuksille. Korkeimmaksi debyytiksi saattoi aavistella Rival Sonsia, jonka edellinen levy ylsi samoin kesäkuussa kolmoseksi. Edelle (sijat 4 ja 6) kiilasi kuitenkin rapveteraani Petos, jonka Testamentti katkaisi kuuden vuoden levytystauon. Yhdeksänneksi ilmaantui vielä Motörheadin livetallenne. Vaikka bändi juhli viime vuonna paalupaikkaa, kärkikymppisijoitus on sille melko harvinaista herkkua – yhteensä niitä on kuusi.

Seuraavan tilaston ykkösveikkailuissa Vesalalla lienee aika pienet kertoimet. Pontta antaa kolmannen sinkun Älä droppaa mun tunnelmaa hyvä vastaanotto, etenkin Spotifyn päivälistan nelossija. Edellinen maistiainen, Hesarin arvostelussa ”levyn ilmeiseksi hitiksi” mainittu Tytöt ei soita kitaraa nimittäin striimautui todella vaisusti pelinavaaja Tequilaan verrattuna.

Sannin Vahinko ehti tuoreeltaan pistäytyä tuon Spotify-päivälistan ykkösenä, mutta nyt paikkansa on taas ottanut JVG:n Hehkuu. Se harppasi perjantaina radiolistankin kärkeen, vaikka sai soittoa vain kahdeksalta kanavalta. Pahasti noiden huippuhittien varjoon on jäämässä uusi Kasmir-sinkku Moshaamaan, jolle minkäänlaisten listasijojen nettoaminen tekee tiukkaa. Lupaavinta on ehkä radiolistan nousu 53–27.