Mutkat suoriksi

Sanapari ”suoraan ykköseksi” tuoksahtaa minun aisteissani vahvasti menneisyydeltä, vaikkapa 1980-luvulta, jolloin moinen listakäytös oli vielä poikkeuksellista ja uutisoinnin arvoista. Jo toistakymmentä vuotta paljon poikkeuksellisempaa ja kunnioitettavampaa on ollut se, että albumi etenee kärkeen vasta debyyttiviikkonsa jälkeen. Esimerkiksi vastikään pitkän valtakautensa päättänyt (tai Ruotsiin siirtänyt) The Baseballs saavutti ykkössijan neljännellä listaviikollaan.

Usko tuon kulahtaneen kirjainyhdistelmän tehoon elää kuitenkin lujana – niin lujana, että sen eteen saa vähän muotoilla tosiasioita. Sony Music (mikäpä muu) hekumoi juuri, kuinka Herra Ylppö & Ihmiset nousi ”ensimmäisellä virallisella listaviikollaan suoraan kärkeen”, vaikka se oli debytoinut kuutosena jo aiemmin. Ylppö itse selitteli tiedotteessa edellisen viikon kiusallista vahinkoa, joka siis näin tuli miten kuten kompensoiduksi.

On syytä epäillä, että tämä listasijaintoilu on enemmän yhtiö- kuin artistilähtöistä. Ylpön toinen yhtye Maj Karma levyttää Megamanialle, joka ainakaan viime keväänä ei jahdannut paalupaikkaa yhtä tarkoitushakuisesti. Salama-albumi kun laitettiin kisaamaan siitä PMMP:n, Kari Tapion ja edellisellä viikolla julkaistun Koop Arposen kanssa. Nelossijahan siitä seurasi myyntiluvuilla, jotka muutama viikko aiemmin olisivat riittäneet ykköseksi.

Jos Salama olisi julkaistu ennemmin ja noussut kärkeen, Herra Ylppö olisi nyt vasta toinen artisti Suomen listahistoriassa, joka on saavuttanut vähintään kaksi ykkösalbumia vähintään kahden eri kokoonpanon keulakuvana (tai sooloartistina). Ehkä joskus toiste. Se toinen, tai siis ainoa, on tietenkin Ismo Alanko, joka täyttää kriteerit leikiten.

Rennen ja Annan hinta putosi

Perinteeksi kai jo katsottava alennusmyynti alkaa tänään. Levyale.fissä on esillä pitkä lista halpatavarasta, ja yli 20 euron tuhlaajalle luvataan oheisen näköinen hittikokoelma tai sen indievaihtoehto. Kamppis vaikuttaa myös listoihin, mutta aika ennustamattomalla tavalla, koska ainakin edellisinä vuosina osa äänitteistä karsinoitui midpriceen ja osa päätilastoon.

Voisi kuvitella, että jo viime vuonna alessa juhlineet Duffy, Pink, Christina Aguilera -kokoelma ja Mamma Mia! menevät nyt midpriceen ja Top 50:ssä mälläävät tutut kiistakumppanit, Anna Puu ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Tänään ei huomista murehdita. Ne ovat näet alelevyistä tämän viikon listalla selvästi korkeimmalla – seuraava löytyy vasta sijalta 38 (Paloma Faithin Do You Want the Truth or Something Beautiful).

Jotkut levyt päässevät halvennettuina ensi kertaa listalle. Sellaiseksi veikkaan syksyllä yllättävästi flopannutta Bo Kaspers Orkesterin Samling-lajitelmaa. Sitten voi myös leikitellä ajatuksella, kelpaisiko Jay-Z ensimmäistä kertaa ikinä Suomen albumitilastoon tai Mariah Carey ekaa kertaa 2000-luvulla. Kummallakin on kaksi ehdokasta. Tai palaako Aamupojat kuvioihin X Factor -julkisuuden myötä?

Eläkkeet myöhässä

Ensimmäinen täysi myyntiviikko nosti Herra Ylpön & Ihmiset kuutossijalta albumilistan kärkeen. The Baseballsin ykkösputki katkesi 12 viikkoon eikä saane ihan heti jatkoa, jos levyale tulee. Tosin en vielä tiedä, mitä levyjä aiotaan panna halvalla, jos vaikka Strike! olisi yksi niistä.

Selvästi korkein uutuus on Husky Rescuen Ship of Light kahdeksantena. Melko tasan kolme vuotta sitten bändin Ghost Is Not Real ylsi kolmossijalle. Muista tulokkaista kolme on julkaistu vanhana vuonna – ensikertalaiset Paloma Faith (37) ja Adam Lambert (42) on kumpikin ehditty nähdä sinkku- tai radiolistoilla kahdella biisillä. Eläkeläisten kokoelmatupla Humppabingo (32) lähti lopulta liikkeelle, kun avausraita Hulluna humpasta esitettiin euroviisukarsinnoissa.

24:nneksi ilmestynyt Zetor hitit on sekava mutta painokas lajitelma vanhoja suomisuosikkeja. Various-koosteiden magian haihtuvuudesta kertoo se, että erittäin hittipitoiseksi katsottava NRJ Hits 13 ei ole kahdessa viikossa jaksanut sijaa 40 korkeammalle.

Aika kultasi kabareen

Areenassa sitä ei ole, mutta Yle Teema näyttää sunnuntaina uudestaan eilen lähettämänsä dokumentin Made in Sheffield. Siinä kerrotaan, kuinka Sheffield muuttui nopeasti 1980-luvun alussa brittipopin takapajulasta lippulaivojen ylpeäksi kodiksi. Tiedä miten tarina muille avautuu, mutta juuri tuolloin NME:tä viikoittain tavanneelle se tarjosi muutaman flashbackin ja palikoiden paikalleen loksahtamisen.

Lippulaivoiksi kasvoivat The Human League, Def Leppard, ABC ja Heaven 17, joista kolme ensimmäistä olivat jonkin aikaa koko maailman ja neljäskin kotimaansa suosituimpia yhtyeitä. ABC:n The Lexicon of Love oli Suomen ykkösalbumi viisi viikkoa, Human League nettosi USA:ssa kaksi ykkössinkkua ja Def Leppard kauppasi 1980-luvulla kymmeniä miljoonia albumeita.

Dokumentissa kaksi musiikkitoimittajaksi tituloitunutta häiskää nosti erillisissä haastatteluissa samaan suosiohehkutukseen nimen Cabaret Voltaire. Ihan hyvä bändi, minäkin omistan muun muassa oheisen levyn, mutta rinnastus on sangen absurdi. Cabaret Voltaire ei pitkähköllä urallaan julkaissut yhtään Top 40 -singleä ja pääsi brittien albumitilastossakin vain 31:nneksi. USA:n Top 200 jäi valloittamatta.

Monesti koettu ilmiöhän se on, että ammattitoimittajat pokkana julkituovat mitä kummallisimpia käsityksiä ja muistikuvia jutunaiheidensa kaupallisesta menestyksestä. Huvitti vain, kun toisen yllämainituista, NME:stä tutun Andy Gillin vieressä hyllyssä hehkui keltainen Guinness Rockopedia -kirja. Minulla hehkuu myös. Siinä on esitelty 800 rocknimeä, mutta Cabaret Voltaire ei ole mahtunut mukaan.

Ehkä journalistimme olivat vain niin läheisissä tekemisissä kotikulmien yhtyeen kanssa, että perspektiivi vääristyi. Onhan tavallinen työelämäkin väärällään ihmisiä, jotka kykenevät luomaan hämmästyttäviä illuusioita omasta pätevyydestään ja ansioituneisuudestaan ja toisaalta sellaisia, joille nuo illuusiot menevät hämmästyttävästi läpi.

Kivaa luettavaa

Kansaa ovat viime aikoina hämmentäneet ristiriitaiset tiedot vuoden 2009 myydyimmästä kotimaisesta levystä. Toisaalla hehkutetaan Lauri Tähkää, toisaalla Anna Puuta. Debatti käy kummankin kotisivuilla, ja jopa Tilastokeskuksessa älähdettiin ja tivattiin tietolähteiltä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä.

ÄKT:n tukkumyyntiraportin kiistaton ykkönen on Lauri Tähkä. Sony Music levitti tietoa Anna Puun paremmuudesta laittaen lähdelinkin omille, Anna Puun ja ohjelmatoimisto Popgeen sivuille, mutta medialle lähteneessä tiedotteessa lähdettä ei mainita. Tuo lähde on teidän totisenne eli Listablogi, jossa ynnättiin Ylen virallisen listan laadinnassa kertyneitä lukemia. Lopputuloksissa Anna sijoittui toiseksi ja Lauri kolmanneksi.

Pohjimmiltaan vastakkain ovat siis tukkumyynti ja täysihintainen kuluttajamyynti, joissa tunnetusti voi olla merkittäviäkin eroja. Blogissani on tarkoituksellisesti puhuttu ostetuista levyistä, symbolisena erotuksena kulta- ja muihin tukkumyyntiuutisiin, joissa verbinä on aina myydä.

En silti rupea puolustamaan omaa tulostani enkä varsinkaan millään tavoin asetu Sonyn röyhkeän uutisoinnin tueksi. Albumeille nimittäin summaantui eroa vain 50 kappaletta, joka mahtuu helposti tilastollisen virhemarginaalin sisään. Vuosilaskelmieni motiivina ei ole ollut julistaa voittajia ja jakaa mitaleita, vaan täydentää, laajentaa ja tasapainottaa kultalevyuutisointia, jossa on kiistattomat puutteensa.

Sekavuudesta ollaan tosin jo pääsemässä eroon, koska en enää saa listalaatijalta sellaista tietoa, josta voisi koostaa vastaavan vuositilaston. Vai ollaanko? Eikö se suorastaan tihku vahvaa disinformaatiopotentiaalia, kun saman tahon (ÄKT) takana ovat tiedot sekä tukku- että kuluttajamyynnistä? Kun puhutaan ÄKT:n listoista, mitä tarkoitetaan?

Onneksi Lauri Tähkän kannattajat ovat suhtautuneet ”väärään tietoon” paljon lupsakammin kuin eräiden Idols-laulajien fanit Suomi24:ssä, jossa kirjoituksiani käytetään milloin minkäkinlaisena lyömäaseena. Tähkän sivuilla muun muassa nimimerkki Rusakko kirjoitti, että Listablogi on kivaa luettavaa. Kiitos!

Tietoa perstaskusta

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä on kiehtova juttu Sipe Santapukin pitkäaikaisten talohaaveiden toteutumisesta. Projektia alustetaan aina vuodesta noin 1984, jolloin pikku-Simo tutki Media-tieto -kirjasta Frank Lloyd Wrightin piirtämää erikoista rakennusta. Annetaan ymmärtää, että hän ruokki samalla tietosanakirjasarjalla myös innostustaan taitolentoon, kilpa-autoihin ja rocktähtiin.

Jaa. Minulla on paitsi muisti myös käden ulottuvilla tietosanakirja vuodelta 1984. Gummeruksen Taskutietojätistä on näppärä tarkistella kaikenmoisia muuttumattomia perusjuttuja ja vertailla muuttuvia. Vaikka se on pienehkö, siinä on 60.000 hakusanaa. Ja voin sanoa, että vaikka rockin/popin historia oli tuolloin jo 30 vuotta pitkä, se oli aivan liian lyhyt päätyäkseen tietosanakirjojen aiheiksi.

30 vuoteen mahtuu useankin sukupolven tajuntojen muokkausta, kulttuurillisia mullistuksia ja lukemattomia menestystarinoita. Montako sellaista löysin 60.000 hakusanan joukosta? Kahdeksan. Okei, en selannut koko opusta, mutta tein paljon pistokokeita. Tämä kahdeksan eliitti on aakkosjärjestyksessä Abba, The Beatles, Bob Dylan, Jimi Hendrix, Hurriganes, Janis Joplin, Elvis Presley ja The Rolling Stones. Siis vain yksi suomalainen, jollei M.A. Numminen kategorisoidu rock/popartistiksi.

Ja mitä Taskutietojätti kertoo vaikkapa Abbasta? ”Agnetha Fältskogin (s. 1950) v. 1972 perustama popyhtye. Jäsenet: Björn Ulvaeus (s. 1945), Benny Andersson (s. 1946) ja Anni-Frid Lyngstad (s. 1945).” Touché! Alapuolella kerrotaan paljon laveammin muun muassa renessanssimaalari Niccolo dell’Abbatesta, josta vuoden 2010 Google ei löydä muita suomenkielisiä sivuja kuin Wikipedia-johdannaiset.

Sinänsä olisi ollut hauskaa seurata kärpäsen esi-isänä katossa, kun Taskutietojätin toimituskunta raakkasi kirjaansa kelpaavia ja kelpaamattomia poppareita. Oliko heillä tutkimuksellisia perusteita vai mentiinkö perstuntumalla? Jälkimmäistä suositaan yhä sangen laajalti, ja osittain siitä syystä meikäläinenkin yrittää tarjota valintojen avuksi historiallisesti todennettavaa katetta.

Räyhähenki hallitsee

Midprice-albumilista on uudistuksen jälkeen ollut haahuilevan ja irrationaalisen tuntuinen. Tälläkin viikolla suurin osa Top 10:n äänitteistä vaihtui, ja ykkössijan otti Kauko Röyhkän Pohjoinen taivas 1991–1993. Röyhkä teki EMIlle 90-luvun alussa neljä albumia, mutta kokoelma ei kata koko jaksoa – siitä puuttuu muun muassa miehen ainoa listasingle tuolta ajalta, Pyhä kaupunki (#13, 1994).

Pohjoinen taivas julkaistiin alkujaan 1997 eikä käynyt albumilistalla. Se täydentää ja myötäilee Röyhkän uran toinen toistaan oudompia ja turhauttavampia paketointiyrityksiä. EMIlle tehtyjä äänityksiä kun ei ole päästetty myöhemmin julkaistuille kokoelmille kuten Talo meren rannalla ja Räyhähenki muistelee, jotka nousivat vuosituhannen vaihteen molemmin puolin sijoille 17 ja 7.

Olen yhä sitä mieltä, että Kaukon pitkästä tuotannosta saisi upean ja kaupaksikin käyvän lajitelman (jopa uran ensimmäisen kultalevyn), kun vain ajankohta natsaisi ja kaikki suostuisivat yrittämään. EMIn katalogista pitäisi saada siihen mukaan ainakin Kevät, Kultainen aasi, Vaeltava vitsaus ja Ainoa. Ehkä hyväksi havaittu vaihtoehtopari, kaksi ja neljä cd:tä?

Sound of Assyria

Staattinen statistiikka olkoon päivän sanapari. Sama vanha viisikko, joka viime viikolla piti Tuomon loitolla kärkikuvioista, torpedoi samassa järjestyksessä myös Herra Ylpön & Ihmisten haaveet toisesta albumilistan ykkössijasta. Kahden vuoden takainen Sata vuotta saavutti paalupaikan jopa aika selvällä erolla ja kilpaillumpana sesonkina helmikuun lopulla.

Pojat ei tanssi on kuitenkin selvästi korkein viikon debyyteistä, kun Jos rakastat -soundtrack näyttäytyy 12:ntena. Alempana näkyy ensikertalaisiakin. Flow-festivaalilla edukseen esittäytynyt amerikkalainen Vampire Weekend on 14:ntenä, ruotsalainen Prince of Assyria 29:ntenä ja heinolalainen Pressure Points sijalla 44. Assyrian prinssi eli Ninos Dankha on minun tietääkseni ensimmäinen Irakissa syntynyt esiintyjä Suomen listoilla sen jälkeen, kun Sound of RELS pestasi vokalistikseen Suzie Aldabbaghin.

Alaosassa on taas outoja re-entryjä ja tavallaan outo mutta odotettu tulokas sijalla 50. Harvoin nimittäin vakiintuneen ja menestyneen yhtyeen albumi debytoi listalla yli vuosi ilmestymisensä jälkeen, mutta Nickelbackin Dark Horse teki niin. Okei, The Essential Michael Jackson debytoi ja jatkoi siitä ykköseksi neljän vuoden viipeellä, mutta syyt olivat tavallista painavammat.

Tasainen tappaja

Radio Novan uudenvuodenlupaus, että mitään biisiä ei soiteta kahdesti työpäivän aikana, on muuttanut Music Controlin listaa tasaisemman ja tasapuolisemman oloiseksi. Muutaman lounasravintolakuuntelun perusteella aseman soittolista ei kuitenkaan ole laajentunut, vaan uusien biisien tehorotaatio on korvattu ”parhailla klassikoilla”.

Suuntausta kuvaa hyvin HIMin Heartkillerin nousu uudeksi ykköseksi. Sen soittopisteistä 24,6% antoi Ylex, 24,4% NRJ, 22,7% Nova, 13,1% Radio Rock ja 12,7% The Voice. Se on bändin uran toinen ykkösradiohitti Wings of a Butterflyn rinnalla, mutta single/latauslistalta ehdittiin jo pudota ulos.

Uusia Top 20 -hittejä ovat Timbalandin Morning After Dark (31–18) ja singletilaston yläpäässä pitkään viihtynyt Keshan Tik Tok (28–15). Sinkkumenestyksestä ja markkinoiden hiljaisuudesta (ja siitä, että 22-vuotias Kesha on ilmetty jenkkikopio Kristiina Braskista) voisi järkeillä, että ensi viikolla ilmestyvä Animal-pitkäsoitto mahtuu laajennetulle albumilistallemme. Ponnistusapuahan tuli aiemmista vierailuista Flo Ridan ja Pitbullin hiteillä.

2000–2009 listaviikot, osa 2

Jatkoa edelliselle postaukselle, jonka kommenteissa ansiokas kaimani arvasi ulkomaisen sarjan voittajan. Yllätyksellisyys riippuu tietysti aina omasta kokemustaustasta, mutta Helmut Lotti ykkösenä häkellyttää muutamastakin syystä – hittibiisien puutteesta, viime aikojen vaisuudesta ja siitä, että 155 listaviikosta vain 31 vietettiin Top 10:ssä.

Erikoinen on myös kakkossijan Metallica, jonka viikoista alle puolet on aktiivisten 2000-luvun julkaisujen haalimia. Yksittäisistä albumeista – myös kotimaiset mukaan lukien – eniten viikkoja keräsi Linkin Parkin Hybrid Theory (58). 57 ja 56 viikkoon ylsi useakin äänite.

1. Helmut Lotti ... 155
2. Metallica ... 145
3. Eminem ... 141
4. Robbie Williams ... 125
5. Madonna ... 119
6. Celine Dion ... 114
7. Britney Spears ... 109
8. Red Hot Chili Peppers ... 107
9. Andrea Bocelli ... 106
10. Linkin Park ... 99
11. Pink ... 98
12. Shakira ... 97
13. Kent ... 94
14. Rammstein ... 92
15. Anastacia ... 89
16. Il Divo ... 84
17. Bruce Springsteen ... 74
18. Laura Pausini ... 70
19. Green Day ... 67
20. Coldplay ... 65

Yli vuoden (52 viikkoa) onnistuivat dekadin mittaan olemaan mukana myös monet ei-enää-niin-aktuellit legendat. Kotimaisista mm. Juice Leskinen, Kirka ja Jaakko Teppo, ulkomaisista mm. Iron Maiden, Michael Jackson ja The Beatles.

2000–2009 listaviikot, osa 1

Katsoin tämän kätevimmäksi ja havainnollisimmaksi tavaksi summata päättynyt kymmenluku: eniten Suomen Top 40 -albumilistaviikkoja tuona aikana keränneet esittäjät. Jaoin kotimaiset ja ulkomaiset erikseen ihan vain siksi, että jälkimmäisen sarjan voittaja (155 viikkoa) on niin hillitön yllätys. Veikatkaapa sitä tässä viikonlopun mittaan, tulokset maanantaina.

Suomi-kategoria oli niin tasainen, että vielä marraskuussa johdossa ollut Apulanta ehti tipahtaa kolmoseksi. Smurffit ovat yllättävän alhaalla yksinetoista hittilevyineen – Poets of the Fall pääsi miltei samaan kolmella. Vuosikymmenen ostetuimman albumin tehnyt Anssi Kela on vasta sijalla 32. Laitoin julkistusrajaksi 65 viikkoa siksi, että se oli ulkomaisen sarjan Top 20 -kynnys.

1. Yö ... 188
2. Nightwish ... 184
3. Apulanta ... 182
4. Maija Vilkkumaa ... 161
5. Tiktak ... 158
6. Kari Tapio ... 148
7. PMMP ... 146
8. The Rasmus ... 140
9. Agents ... 138
10. Vesa-Matti Loiri ... 133
11. Yölintu ... 129
12. HIM ... 128
13. Samuli Edelmann ... 109
14. Kotiteollisuus ... 106
15. Matti & Teppo ... 105
16. Lauri Tähkä & Elonkerjuu ... 104
16. Smurffit ... 104
18. Poets of the Fall ... 103
19. Zen Café ... 100
20. Juha Tapio ... 98
20. Jope Ruonansuu ... 98
20. Rajaton ... 98
20. Anna Eriksson ... 98
24. Irina ... 96
25. Antti Tuisku ... 95
25. Leevi and the Leavings ... 95
27. Kwan ... 91
28. CMX ... 89
29. Lordi ... 86
30. Nylon Beat ... 85
30. Anne Mattila ... 85
32. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus ... 81
32. Mamba ... 81
32. Anssi Kela ... 81
35. Sonata Arctica ... 80
36. Egotrippi ... 78
36. The 69 Eyes ... 78
38. Bomfunk MC's ... 76
39. Eppu Normaali ... 73
40. Scandinavian Music Group ... 69
40. Indica ... 69
42. Popeda ... 67
42. Neljä ruusua ... 67
44. Ismo Alanko ... 66
45. Anna Abreu ... 65
45. Jari Sillanpää ... 65

Ei parane millään

Kun albumilistalle ei saada uutuuksia, levyjen keskimääräinen listaviikkomäärä kasvaa – jopa enemmän kuin yhden viikossa. Tämänkertaisten re-entryjen seassa on näet kaksi sinnittelijää, jotka kumpikin nappasivat 43. listaviikkonsa: Jaakko Tepon Jälkitauti ja Rammsteinin Mutter.

Vaikka kumpikaan ei ole koskaan käynyt ykkösenä ja vaikka kärkipaikka ei ole vaihtunut 11 viikkoon, Top 50:ssä on peräti kymmenen entistä listaykköstä: Lauri Tähkä, Anna Puu, (toinen) Rammstein, PMMP, Pate Mustajärvi, Yö, Viikate, The Rasmus, Guns N’ Roses ja Kolmas nainen. Niiden lisäksi seitsemän albumin korkein sijoitus on kakkonen.

Silitys on rautaa

Joulun ja levyalen välissä olisi hyvä rako päästä näyttäytymään albumilistalla, mutta tilaisuuteen tarttujia ei liiaksi näy. Ei muita kuin viidennen albuminsa Ironing Dayn viime viikolla julkaissut No Shame, jolle 38. sija on eka laatuaan – singletilastossa salolaiset ovat käyneet kahdesti. 36:nneksi ilmestyi Petri Nygårdin Kaikkee pitää olla, mutta se ilmestyi jo vanhana vuonna. Petrillekin ehti kertyä listataukoa kahdeksan vuotta.

Top 50 vaikuttaa yllättävine palaajineen sen verran labiililta, että Tuomo olisi voinut harpata korkeammallekin kuin kuudenneksi. Vuoden takainen albumi kun ylsi kakkoseksi asti, ja The Baseballsille olisi korkea aika jonkun panna kampoihin. Jos Karibia-lähtöisen Boney M:n pitkäsoittoja ei lasketa, Strike! on 11 viikollaan historiamme pitkäkestoisin saksalainen albumiykkönen. Modern Talking äityi aikoinaan kymmeneen.

Naturi Raikaa Jälleen

Katson aina ensiksi Music Controlin radiolistasta uudet Top 20 -tulokkaat, koska pidän sitä hittiyden kynnyksenä – biisi saa sen ylittäessään oikeuden tulla huomioiduksi aikakirjoissa. Tällä viikolla portin aukaisi muun muassa pitkin syksyä sen liepeillä ja välillä loitommalla seikkaillut Pasi Vainionperän Rakkaudessa suuria (nousua 30–15).

Iskelmä soitti Vainionperää 32 kertaa, mistä muodostuikin valtaosa biisin listapisteistä. Muilla asemilla harrastetaan vielä sakeampaa rotaatiota: sijan 7 Brick by Boring Brick (Paramore) soi The Voicella 42 kertaa, sijan 9 Burn It to the Ground (Nickelback) Radio Rockissa 47 kertaa ja sijan 5 Fame (Naturi Naughton) NRJ:llä sievoiset 59 kertaa.

Singlelistalla menestynyt Jipun ja Samuli Edelmannin leffahitti Jos sä tahdot niin on tähän asti hämmästyttänyt poissaolollaan. Epäilin jopa takavuosilta tuttua teknistä häiriötä, koska radioväelle on yleensä ollut mahdotonta pitää näppejään erossa Edelmannin ei-virsi-tuotoksista. Jos rakastat -elokuvan ensi-ilta pompautti kappaleen lopulta 125. sijalta 34:nneksi.

Now that’s what I call history

Jäipä jotain huomaamatta sanoessani aiemmin, että uudet listasäännöt eivät erityisesti poikkea vanhoista. Eri esittäjiä -kokoelmien erillinen lista on näet lopetettu ja sen sisältö yhdistetty varsinaiseen albumitilastoon. Eroa ei vain heti noteeraa, koska Top 50:ssä on tasan yksi vanhat kokoelmakriteerit täyttävä äänite, sekin vasta sijalla 48 (Kaikkien aikojen hengelliset laulut – 60 kauneinta).

Nykymarkkinoilla tuo päätös voi tuntua merkityksettömältä, mutta various-hittikimaroiden hirmuvalta on vielä monien muistissa. Ne eroteltiin omaan tilastoonsa Britanniassa vuoden 1989 alussa, ja useimmat Euroopan maat seurasivat perässä – Suomikin vuonna 1994. Oikeastaan pahin buumi oli tuolloin jo takanapäin, mutta ainakin Suomirokkia/poppia- ja NRJ Hits -jatkumot olivat olennaista kauppatavaraa vielä 2000-luvun alussa.

Various-levyt mullistivat äänitemarkkinat tv-kampanjoineen 1970-luvun puolivälissä. Legendaarisimpia suomalaisversioita olivat tietysti ensimmäiset Finnhits-koosteet, joista kakkososaa ostettiin yli 150.000 kpl. Määrällinen dominanssi saavutti huippunsa muutama vuosi myöhemmin – esimerkiksi discoa kaupattiin kokoelmamuodossa niin, että jopa kolmasosalle albumilistan levyistä ei ollut merkitty esittäjänimeä.

Tietyt asiat musiikkimaailmassa ovat aaltoliikettä, mutta voivatko hittikoosteet tehdä paluun latausaikakaudella? Lopetettiinko kokoelmalista lyhytnäköisesti? Tuskin. Itse en ole mokomia julkaisuja koskaan harrastanut – muutaman brittiläisen Now-tuplan joskus kaapaissut alelaarista. Historiikkiboksiosasto on erikseen, ja ne saavatkin näkyä albumilistalla, jos vain myyntiä piisaa.

Listamenestyjät Suomessa 2009

Vuosikatsauksetko jo ohi, tuskin. Kaukaisuudessa siintää vielä suurimpien hittien Top 100, mutta se valmistuu hyvin hitaasti, koska se huomioi kappaleen koko listauran ja keskittää potin sille vuodelle, jonka aikana tuli suurin menestys. Tässä parhaat kolmiottelijat.

Artistit saivat pisteitä vuonna 2009 listoilla olleista äänitteistään niin, että albumimyynnin osuus on noin puolet, single/latausmyynnin noin kolmasosa ja radiosoiton noin kuudesosa. Muutin pisteet sellaiseen muotoon, että voittajan potti on tuhat ja muut on suhteutettu siihen. Suluissa mahdollinen sijoitus edellisen vuoden Top 40:ssä.

1. Lady Gaga 1000
2. The Baseballs 984,8
3. (1) Lauri Tähkä & Elonkerjuu 871,5
4. Anna Puu 861,2
5. PMMP 660,9
6. Yö 544,2
7. (3) Madonna 519,6
8. (6) Juha Tapio 483,4
9. (2) Anna Abreu 458,6
10. (13) Happoradio 417,5

11. Michael Jackson 398,9
12. (11) Vesa-Matti Loiri 396,0
13. Antti Tuisku 362,0
14. Koop Arponen 358,2
15. (24) Pink 353,7
16. (22) Cheek 350,2
17. Waldo's People 321,0
18. Irina 314,8
19. (5) Apulanta 306,4
20. Suvi Teräsniska 299,7

21. (16) Chisu 295,7
22. Rammstein 263,9
23. Pete Parkkonen 257,4
24. Kings of Leon 249,8
25. (18) Samuli Edelmann 240,8
26. Lily Allen 238,2
27. Muse 234,4
28. Viikate 233,7
29. (23) Rajaton 230,9
30. Kotiteollisuus 224,1

31. The Black Eyed Peas 220,5
32. (17) Britney Spears 220,2
33. Pate Mustajärvi 220,0
34. A.R. Rahman & Pussycat Dolls 217,3
35. David Guetta 216,6
36. Flo Rida 216,2
37. Alexander Rybak 211,0
38. Alesha Dixon 204,9
39. (25) Paramore 200,2
40. (10) Katy Perry 191,1

Uuni kuumana

Kirjakauppiasliiton tämänpäiväisten tietojen mukaan joulukuun myydyin kotimainen kaunokirjallinen teos oli Antti Hyryn Uuni. Alkusyksyllä julkaistu kirja nousi myyntitilastoihin – ja ykköseksi – vasta, kun se joulukuun alussa sai Finlandia-palkinnon ja huiman mediahuomion. Varsinainen rahapalkkio oli 30.000 euroa, mutta joulumyynti taisi tuoda ketjun useammallekin lenkille moninkertaisen hyödyn.

Musiikkibisneksessäkin jaetaan paljon palkintoja, mutta kokemusten mukaan ne vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin tuskin lainkaan. Toki jotkut Syksyn sävel -voittajat joskus menestyivät, mutta niiden voittojen takana oli alkujaankin ”kansan ääni”. Finlandian valuuttamasseja siirteli päätöksellään tällä kertaa kulttuurineuvos Tuula Arkio – ainakin nimellisesti yksinään.

Tänään tuli myös kuluneeksi 75 vuotta Elvis Presleyn syntymästä, ja kaupoissa on yllättäen kaksi erikokoista juhlaboksia. Mieshän heitti kerrassaan ovelasti ja kaukonäköisesti veivinsä 42,5-vuotiaana, joten hänen muistopäiviään voidaan hyödyntää tasaisesti kahden ja puolen vuoden välein. Erityinen ka-ching! oli 25-vuotiskuolinpäivän kunniaksi ilmestynyt Elv1s – 30 #1 Hits, jota suomalaisetkin ostivat yli 80.000 kpl.

50 hittiä

Mitataan miten tahansa, The Baseballs pysyy kärjessä jo kymmenettä viikkoa. Strike! on 2000-luvulla vasta seitsemäs albumi, joka on kerännyt kaksinumeroisen määrän ykkösviikkoja – edelliset ovat aikajärjestyksessä Anssi Kelan Nummela, Pikku G:n Räjähdysvaara, Nightwishin Once, Lordin The Arockalypse, Ari Koivusen Fuel for the Fire ja Anna Puun Anna Puu.

Koska vuoden ensimmäinen lista liikehtii aina sangen värikkäästi, on mahdotonta arvioida, mitkä tämänkertaisista muutoksista johtuvat uusista laadintametodeista. Re-entryjä on paljon, korkeimpina The Rasmus (14), Paramore (18) ja Green Day (19). Jouluruuhkassa sijoituksitta jäänyt Alicia Keysin The Element of Freedom debytoi 16:ntena, Tuomo parin päivän myynnillä 21:ntenä ja Britney Spears -kokoelmakin lopulta 49:ntenä. Ainakin joku on kiitollinen tilaston laajenemisesta Top 50:ksi!

Myös moni tuttu listalevy saavutti uransa korkeimman merkinnän. Chisu nousi 11–4, Sting 27–7, Susan Boyle 16–9, Rihanna 24–14 ja Melody Gardot 31–22. Tv-näkyvyydestä nauttinut Sting on ylempänä kuin kertaakaan tällä vuosituhannella, ja Chisunkin kakkosalbumi ohitti vihdoin viidentenä käyneen esikoisen.

Aivan, yllämainitut numerot näyttävät samaa sijaa Rihannalle ja Rasmukselle. Tasamyyntiin päätyneet äänitteet on merkitty samalle sijalle, vaikka listakulttuurissa ei yleensä noin tehdä. Tasatulos voidaan rikkoa esimerkiksi nostamalla ylemmäs se, joka oli paremmin sijoittunut edellisellä viikolla. Minun papereissani siis Rated R saa pitää sijansa ja Best of 2001–2009 kuuluisi 15:nneksi. Yritän myös pitää kirjaa listaviikoista, vaikka ÄKT:n sivuilla ne onkin nollattu.

Huominen on tuulinen

Loppiaisen takia ensimmäiset uudistuneet listat julkistetaan vasta torstaina klo 16 ÄKT:n sivuilla. Uutta mediakumppania ei siis vielä ole, ja ennen sellaisen löytymistä kokoamis- ja julkistuspäivä on totuttu keskiviikko. Ainakin Anttilan myyntitietojen perusteella luvassa on kunnon vuodenvaihdetuuletus.

Listojen laatimissäännöissä ei ole mullistavia uudistuksia. ÄKT:n hallitus on nimennyt Suomen Virallisen Listaryhmän, jolla on valta tulkita sääntöjä tapauskohtaisesti. Eli lähinnä sitä, millaiset ja minkähintaiset äänitteet kelpuutetaan mihinkin tilastoon. Albumi- ja singleäänitteiden olemus on määritelty keston ja biisimäärän mukaan, mutta lause ”Singleäänitelistalle kuuluvat myös EP-äänitteet” on jätetty hämmentävän avoimeksi.

Suoraa lainausta toistaiseksi vahvistamattomista säännöistä.
Listalle kelpuutettavan äänitteen on oltava yleisesti saatavissa eli äänitettä on kyseisen listaviikon aikana myyty vähintään kolmessa eri vähittäismyyntipisteessä. Listalla ilmoitettavaksi myynniksi hyväksytään vain suoraan, muista tahoista riippumattomasti ja omatoimisesti hyvässä uskossa toimineelle kuluttajalle tapahtunut myynti. Myyntiin lasketaan mukaan yksittäisille kuluttajille tapahtuva postimyynti, kauppiaan toimesta live-tapahtumissa suoraan loppukuluttajalle tapahtuva myynti ja vastaavanlainen digitaalisen tuotteen myynti.

Myynniksi ei hyväksytä muun muassa:
a) promootiona ilmaiseksi jaettavia äänitteitä;
b) vapaaehtoiseen maksamiseen perustuvaa myyntiä;
c) myyntiä, joka ei perustu ostajan omaan aktiivisuuteen, kuten esimerkiksi musiikkikerhojen toiminta;
d) kaikenlaista levy-yhtiön, tukku- tai jälleenmyyjän, artistin tai muun toimijan toimintaa, jolla pyritään keinotekoisesti vääristämään tai muuten vaikuttamaan Listan oikeellisuuteen.

Singlelista on edelleen Top 20 -mittainen, vaikka otannaltaan suppeampi latauslista on Top 30. Mikä logiikka? Viivakoodilukijoita ja mobiiliverkkoa hyödyntävä seurantasysteemi on saatu käyttöön vain osittaisesti, eli jotkut kauppiaat kokoavat yhä itse myyntiraportteja vanhaan malliin. Mutta suunta on kohti täyssähköistä kokoamistekniikkaa. Ja albumilatauksethan ovat nyt mukana!

Ostetuimmat albumit 2009 Top 50

Tämä tilasto perustuu Ylen Top 40 -albumilistaan eli myyntiin virallisissa listaliikkeissä vuoden 2009 aikana. Suluissa mahdollinen sijoitus vuoden takaisessa Top 100:ssa.

1. The Baseballs: Strike!
2. Anna Puu: Anna Puu
3. Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Tänään ei huomista murehdita
4. Yö: Loisto
5. PMMP: Veden varaan
6. Vesa-Matti Loiri: Hyvää puuta
7. Anna Abreu: Just a Pretty Face?
8. Juha Tapio: Suurenmoinen kokoelma 1999–2009
9. Rammstein: Liebe ist für alle da
10. Madonna: Celebration

Anna Puun ja Lauri Tähkän tiukka taisto trivialisoitui, kun The Baseballs syyhki leikitellen kummankin ohi vietettyään vuoden yhdeksän viimeistä viikkoa paalupaikalla. Muu kymmenikkö on vähän turhankin tuttua nimistöä. Kiinnostavaa kyllä sijat 6, 7, 8 ja 10 eivät olleet ykkösinä viikkolistoilla.

11. Samuli Edelmann: Maa on niin kaunis – virsiä 3
12. Pate Mustajärvi: Ollaan ihmisiksi
13. Lady Gaga: The Fame
14. Koop Arponen: New Town
15. Cheek: Jare Henrik Tiihonen
16. Andrea Bocelli: My Christmas
17. Irina: Miten valmiiksi tullaan
18. Suvi Teräsniska: Tulkoon joulu
19. Metallica: Death Magnetic (1)
20. Kolmas nainen: Sydänääniä

Top 20:ssä on peräti neljä kotimaista naisartistia, kun Suvi Teräsniskan joululevy kiri kalkkiviivoilla mukaan. Kolmas nainen palasi vahvasti ilman radiosoittotukea, ja Cheek petrasi edellisestä vuodesta, jolloin Liekeissä-megahitti siivitti albumimenekin vain sijalle 48.

21. Club for Five: You're the Voice
22. Rajaton: Best of 1999–2009
23. Viikate: Kuu kaakon yllä
24. Kotiteollisuus: Ukonhauta
25. Pete Parkkonen: First Album
26. Muse: The Resistance
27. Chisu: Vapaa ja yksin
28. Happoradio: Kaunis minä (46)
29. Sonata Arctica: The Days of Grays
30. Antti Tuisku: Hengitän

Paljon uutta kuulijakuntaa hankkinut Muse edustaa yksinään ulkomaita tässä nipussa. Pete Parkkonen ei hintakikkailuillakaan yltänyt tukkumyyntinsä tasolle. Cheekin tapaan myös Chisu kohotti profiiliaan albumisarjassa – vuosi sitten sijoitus tässä listassa oli 72.

31. Tapio Rautavaara: Kulkurin taival (33)
32. Lady Gaga: The Fame Monster
33. Michael Jackson: The Essential
34. Scandinavian Music Group: Palatkaa Pariisiin!
35. Amorphis: Skyforger
36. Eri esittäjiä: Maailman kauneimmat joululaulut
37. Pink: Funhouse (70)
38. U2: No Line on the Horizon
39. Apulanta: Kuutio (12)
40. Green Day: 21st Century Breakdown

Scandinavian Music Groupin kokoelma jäi kauas Top 100:sta, mutta alkuvuonna meni hyvin. Lady Gagan sisällöltään lomittain menevien albumien myynnit yhdistämällä olisi ylletty kuutossijalle. Samalla laskumetodilla Michael Jackson komeilisi seitsemäntenä.

41. Matti ja Teppo: 40 v. juhlalevy
42. Jaakko Teppo: Jälkitauti – Kaikki levytykset 1980–1986 (80)
43. AC/DC: Black Ice (5)
44. Kari Tapio: Kaikkien aikojen parhaat vol. 2 (71)
45. Duffy: Rockferry (8)
46. Bruce Springsteen: Working on a Dream
47. Yölintu: Hetkiin menneisiin – Suurimmat laulut
48. Kings of Leon: Only by the Night
49. Samuli Putro: Elämä on juhla
50. Klamydia: Rujoa taidetta

Toisin kuin SMG:n tapauksessa Kari Tapio ja Yölintu kelpasivat hiukan paremmin kokoelmina kuin uusina studiolevyinä. Tapion ja muun muassa Jaakko Tepon kohdalla huomattavana apuna oli kymmenen euron markettitarjous, joka muotoseikkojen takia meni läpi listasysteemeissä. Tämä on Top 100:n ainoa kymmenikkö, jossa ei ole coverlevyjä!

Ostetuimmat albumit 2009, sijat 51–100

Tämä tilasto perustuu Ylen Top 40 -albumilistaan eli myyntiin virallisissa listaliikkeissä vuoden 2009 aikana. Suluissa mahdollinen sijoitus vuoden takaisessa Top 100:ssa.

51. Juha Vainio: Legendan laulut (25)
52. Robbie Williams: Reality Killed the Video Star
53. Rajaton: Joulu (44)
54. Kari Tapio: Viimeiseen pisaraan
55. Paramore: Brand New Eyes
56. Yölintu: Nyt ja aina
57. Abba: Gold – Greatest Hits (64)
58. Susan Boyle: I Dreamed a Dream
59. Soundtrack: Mamma Mia! (16)
60. Alexander Rybak: Fairytales

Sijoilla 57–59 Abba-levyt muodostavat Susan Boyle -hampurilaisen, jonka pihvi ei maistunut suomalaisille läheskään niin ilmiömäisesti kuin USA:ssa ja Britanniassa. Rajaton näyttää saavan vuosittain lähes vakiomäärän uusia ostajia Joululleen – nyt pudotusta tuli jokunen pykälä edellisvuoteen verrattuna.

61. Stratovarius: Polaris
62. Kent: Röd
63. Michael Jackson: This Is It
64. Bon Jovi: The Circle
65. Katri Helena: Tulet aina olemaan
66. Smurffit: Tanssihitit vol. 17
67. Sir Elwoodin hiljaiset värit: Varjoja, varkaita ja vanhoja valokuvia, osa 3
68. Michael Jackson: The Collection
69. Eri esittäjiä: Ipanapa iltalaulut
70. Lily Allen: It's Not Me, It's You

Ipanapa-koneisto taitaa kaivata rassaamista – Talvilaulut jäi ulos Top 100:sta, ja Liikenteessä-ep oli täysfloppi. Michael Jackson -levyistä This Is Itin leffateatterimyynti ei näkynyt listalla, mutta viiden cd:n The Collection ylsi yllättävänkin korkealle.

71. Eri esittäjiä: Pörsänmäen sanomat
72. Maj Karma: Salama
73. Nightwish: Lokikirja
74. Sting: If on a Winter's Night
75. Leningrad Cowboys: Those Were the Days – The Best of
76. Doom Unit: Cross the Line
77. Laura Voutilainen: Sydänjää
78. Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Kirkkahimmat 2000–2008 (6)
79. Volbeat: Guitar Gangsters & Cadillac Blood (58)
80. The Priests: Harmony

Doom Unit eteni vuoden kotimaiseksi yhtyetulokkaaksi aika heikossa kisassa. Leningrad Cowboys -kokoelmaa sai vain ABC!-myymälöistä. Haahuilevasta imagostaan huolimatta Laura Voutilainen tekee tasaista jälkeä: vuosi sitten sija 57, sitä edeltävänä 47. Kuulta kyselen on aika hieno biisi!

81. Juha Tapio: Suurenmoinen elämä (4)
82. Guns N' Roses: Chinese Democracy (10)
83. Hevisaurus: Jurahevin kuninkaat
84. Sunrise Avenue: Popgasm
85. Nightwish: Made in Hong Kong
86. Rihanna: Rated R
87. Asa & Toverit: Via Karelia
88. Aamupojat: Radiohitit
89. Maria Lund: Ajan sävel (42)
90. Queen: Absolute Greatest

Maria Lundin vanhempi levy pääsi sataseen uudemman sijasta. Nightwishin ansiosta mukana on myös yksi liveäänite. Jouluvolyymi nosti esille sellaisiakin yrittäjiä (Rihanna, Queen), jotka jäivät viikkolistoilla Top 20:n alapuolelle.

91. The Rasmus: Best of 2001–2009
92. Topi Sorsakoski: Muistojeni laulut – 30 hienointa levytystä
93. Slipknot: All Hope Is Gone (39)
94. Jari Sillanpää: Kuin elokuvissa
95. Mew: No More Stories
96. Popeda: Täydelliset miehet (18)
97. The Sounds: Crossing the Rubicon
98. Uniklubi: Syvään valoon
99. Slayer: World Painted Blood
100. Melody Gardot: My One and Only Thrill

Joulumyynnin kasvanut painopiste kohotti Melody Gardot’n (viikkosija 29) ohi jopa muutaman listaykkösen – kynnykseen kompastuivat nimittäin Depeche Mode, Dream Theater ja Gebardi XXL. Vanhoista menestyjistä syrjään siirrettiin myös mm. Eminem, The 69 Eyes, Don Johnson Big Band, Kiss ja Hanna Pakarinen.

Ostetuimmat single/lataushitit 2009

Tämä Top 100 perustuu Ylen virallisiin singlelistoihin, joissa yhdistyy levy- ja latausmyynti. Suluissa mahdollinen sijoitus vuoden takaisessa Top 100:ssa.

1. Lady Gaga: POKER FACE (68)
2. Waldo's People: LOSE CONTROL
3. A.R. Rahman ft Pussycat Dolls: JAI HO (YOU ARE MY DESTINY)
4. The Baseballs: UMBRELLA
5. Madonna: CELEBRATION
6. Anna Puu: C'EST LA VIE
7. Apulanta: RAVISTETTAVA ENNEN KÄYTTÖÄ
8. Cheek: JOS MÄ OISIN SÄ
9. Antti Tuisku: JUURET
10. Alesha Dixon: THE BOY DOES NOTHING

11 viikkoa singlelistan ykkösenä pönöttänyt Poker Face oli omaa luokkaansa, ja yhteensä Lady Gagan hittien vuosimyynti oli yli kaksinkertainen lähimpiin uhkaajiin nähden. Kärkikympin muutkin biisit saivat ykkösviikkoja – paitsi mystinen tähdenlento The Boy Does Nothing.

11. Alexander Rybak: FAIRYTALE
12. Happoradio: PUHU ÄÄNELLÄ JONKA KUULEN
13. Flo Rida ft Kesha: RIGHT ROUND
14. David Guetta ft Akon: SEXY BITCH
15. Lauri Tähkä & Elonkerjuu: SUUDELLAAN
16. PMMP: LAUTTURI
17. Chisu: BADEN-BADEN
18. Lily Allen: FUCK YOU
19. Aste: POIKKEUS SÄÄNTÖÖN
20. Kings of Leon: SEX ON FIRE (32)

Fuck Youn ja Sexy Bitchin viehätys taisi paljolti pohjautua nimeen. Kuvaavasti ensinmainittua ei julkaistu koti-Britanniassa singlenä, ja jälkimmäinen sievennettiin Sexy Chickiksi. Fairytale on menestynein ulkomainen viisuvoittaja Suomessa sitten Waterloon, eli 35 vuoteen.

21. The Black Eyed Peas: I GOTTA FEELING
22. Anna Abreu: MUSIC EVERYWHERE
23. Katy Perry: HOT N COLD (33)
24. Guru Josh Project: INFINITY 2008 (83)
25. Lady Gaga: BAD ROMANCE
26. Pitbull: I KNOW YOU WANT ME (CALLE OCHO)
27. Lady Gaga ft Colby O'Donis: JUST DANCE (54)
28. The Black Eyed Peas: BOOM BOOM POW
29. David Guetta ft Kelly Rowland: WHEN LOVE TAKES OVER
30. Irina: ET HUOMAA

The Black Eyed Peasin albumin huonoa kurssia on jo ihmetelty, mutta I Gotta Feelingin tuottanut David Guetta jäi ilman minkäänlaista albumimenekkiä pärjättyään singlelistalla vielä paremmin. One Love komeili kuitenkin yhdeksän Euroopan maan Top 5:ssä.

31. Linkin Park: NEW DIVIDE
32. Shakira: SHE WOLF
33. Viikate: KESÄVAINAJA ep
34. Waldo's People: NEW VIBRATION
35. Mando Diao: DANCE WITH SOMEBODY
36. Yö: KIITOS JA KUNNIA
37. Kotiteollisuus: KUOLLUT KÄVELEE ep
38. Muse: UPRISING
39. Milow: AYO TECHNOLOGY
40. Yö: LOISTO

Täällä on jo neljä ensisijaisesti tai pelkästään cd-myynnillä menestynyttä (Viikate, Kotiteollisuus, 2 x Yö). Kuollut kävelee nykäisi vuoden korkeimmat viikkomyynnit, mutta vuositilastossa pärjätään paremmin latauskaupalle ominaisella pitkäjänteisyydellä.

41. Pink: SOBER
42. David Cook: LIGHT ON
43. Leona Lewis: RUN
44. Anna Puu: KAUNIS PÄIVÄ
45. The Veronicas: UNTOUCHED
46. Robbie Williams: BODIES
47. 3oh!3: DON'T TRUST ME
48. Pink: SO WHAT (16)
49. Jarkko Martikainen: POLTE PÄÄSTÄ PARATIISIIN
50. Järjestyshäiriö: KARKURI

Tiedä kumpi hyötyi kummasta enemmän, mutta Kaunis päivä oli vuoden mainoshitti. Jarkko Martikainen ja Järjestyshäiriö tekivät omituiset täsmäiskut latauslistan ykkösiksi – olisi kiva nähdä kummankin myymäläkohtainen menekkiprofiili. Albumeita nimittäin ei kaupattu lainkaan samaan malliin.

51. Britney Spears: CIRCUS
52. Lady Gaga: LOVEGAME
53. Suvi Teräsniska: HENTO KUISKAUS
54. Widescreen Mode: SEROTONIN
55. Naturi Naughton: FAME
56. Eri esittäjiä: UNIHIEKKAA ep (25)
57. Rihanna: RUSSIAN ROULETTE
58. Sean Kingston: FIRE BURNING
59. The Rasmus ft Anette Olzon: OCTOBER & APRIL
60. DJ Urho: NÄLKÄMAAN LAULU URHOUS-REMIX
61. Chris Cornell: PART OF ME
62. Sturm und Drang: A MILLION NIGHTS (55)
63. Britney Spears: 3
64. Lily Allen: THE FEAR
65. Paramore: DECODE
66. Rammstein: PUSSY
67. Koop Arponen: EVERY SONG I HEAR
68. Britney Spears: WOMANIZER (26)
69. Flo Rida: SUGAR
70. Lady Gaga: PAPARAZZI
71. Uniklubi: KUKKA
72. Enrique Iglesias ft Ciara: TAKIN' BACK MY LOVE
73. Zacharius Carls Group: LOVELESS ROCK
74. Koop Arponen: INSOMNIA (42)
75. Pitbull: HOTEL ROOM SERVICE
76. Jay-Z ft Alicia Keys: EMPIRE STATE OF MIND
77. Akon: RIGHT NOW (NA NA NA)
78. Happoradio: CHE GUEVARA (11)
79. Darin ft Kat Deluna: BREATHING YOUR LOVE
80. Taylor Swift: LOVE STORY
81. Jippu & Samuli Edelmann: JOS SÄ TAHDOT NIIN
82. Kesha: TIK TOK
83. PMMP: PARITERAPIAA
84. Kotiteollisuus: MAHTISANAT
85. White Flame: FRONTROW GIRL
86. Kristiina Brask: KUIVILLA SUSTA
87. Risto Räppääjä: EI HASSUMPAA (3)
88. Neljänsuora: SIIPIRIKKO
89. Eri esittäjiä: LASTEN LIIKENNELAULU ep (8)
90. The Jade: IT'S A SIN
91. Pete Parkkonen: GIRL IN A UNIFORM
92. Princessa Avenue: NEVER NEVER (AGAIN)
93. The Pussycat Dolls: HUSH HUSH HUSH HUSH
94. Paloma Faith: NEW YORK
95. The Baseballs: HOT N COLD
96. Maria Mena: ALL THIS TIME (PICK ME UP SONG) (94)
97. Pink: PLEASE DON'T LEAVE ME
98. Veeti: OOT NIIN KAUNIS
99. Yohanna: IS IT TRUE
100. Sonata Arctica: THE LAST AMAZING GRAYS

Vähän kaikkea presidenteistä pornosankareihin ja Islannin euroviisusta kasaricovereihin. Ja friidu ei kun jaksaa: seassa myös kolme kertaa Britney. Jay-Z on kerännyt Suomen sinkkulistalta jo kunnon CV:n, mutta albumitilastoon miehellä lienee ikuinen porttikielto.

Tinaa ja nikkeliä

Uusi vuosi, uusi ilme. Hyvää sitä! Oikeanpuoleista saraketta oli pakkokin muokata Yle-pestin loputtua, mutta se jää keskeneräiseksi ainakin siihen asti, kun Suomien uusien listojen nettikoti paljastetaan. Laitoin myös linkkejä omiin vuosilistoihini ja muutamiin blogeihin/podcasteihin.

Lataus- ja sen myötä singlelistan tämänviikkoinen väliin jättäminen oli siinäkin mielessä kurja veto, että suuren maailman edistyneemmissä latauskulttuureissa juuri joulunpyhät ovat osoittautuneet uudeksi kultakaivokseksi. Lahjaksi tulleisiin soittimiin on saatava heti sisältöä, etenkin jos pukki muisti myös lahjakortilla. Nyt emme saa tietää, onko ilmiö rantautunut Suomeen.

Kiinnostavahko viimeaikainen hitti (singlelistan 12:s, radiolistan yhdeksäs) on Nickelbackin Burn It to the Ground. Bändihän myy koko ajan hävyttömästi Amerikassa, mutta täällä osakkeet putosivat jo vuosia sitten. Burn It to the Ground on neljäs single yli vuoden takaiselta Dark Horse -albumilta, joka jäi meillä lähtötelineisiinsä – samoin kuin sen kolme aiempaa lohkaisua.

Voisi siis ajatella, että biisi on menestynyt omilla ansioillaan, bändille epätyypillisellä riuskuudella ja energialla. (Sanat ovat yhä kauheat.) Olen pitkään kuvitellut, että Hyvän Ja Pahan Kanadalaisuuden Akselin ääripäitä edustavat Corner Gas ja Nickelback, mutta olisiko kuvitelmia syytä tarkistaa? (Tarkistin jo. Ei syytä muutoksiin.)